Käytännön strategiatyö strategisessa henkilöstöjohtamisessa: Tapaustutkimus Utajärvi
Ranta-Hirvonen, Hanna (2020)
Ranta-Hirvonen, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231552
Tiivistelmä
Tutkimusaiheen valintaan vaikutti kolme lähtökohtaa: aiheen yhteiskunnallinen ajankohtaisuus, toimeksiantajan hyötynäkökohdat ja tutkijan oma kiinnostus. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää esimiestyön tueksi toimintatapoja, joilla voidaan parantaa organisaation tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua strategisen henkilöstöjohtamisen alueella. Strateginen johtaminen on keskeinen osa organisaation toimintaa ja johtamista: kuntien lakisääteisenä velvoitteena on luoda kuntastrategia sisältäen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet seitsemän agendan alueella, joista opinnäytetyö tarkastelee henkilöstöpolitiikan osiota strategian implementoinnissa. Strategiansa avulla organisaatio pyrkii hallitsemaan toimintaansa, mutta sen teho ja vaikutus riippuu siitä, löytääkö organisaatio yhteisen kielen ja tahtotilan strategian toteuttamiseksi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja kontekstina on Utajärven kunta, jossa strategiset linjaukset on koottu keskitetysti kuntastrategiaan ja laatujärjestelmään, joka pohjaa ISO 9001 -laatustandardin mukaiseen toimintajärjestelmään. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia johtajuuden, strategian ja toiminnan suunnittelun sekä henkilöstön osa-alueilla organisaation toimintatapoja useasta eri näkökulmasta, joilla toivottujen tulosten saavuttaminen mahdollistuu tai on tavoiteltavissa.
Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin survey-tutkimuksena operationaalistetulla CAF- itsearviointiin perustuvalla kyselyllä. Analyysimenetelmänä käytettiin triangulaatiomallia, jossa aineisto analysointiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti sisällönanalyysillä. Analyysissä käsiteltiin erikseen työntekijöiden ja esimiesten vastaukset. Se mahdollistaa sen, että kunnassa voidaan toteuttaa myös kohdennettua kehittämistä. Lopuksi saadusta aineistosta eriteltiin kunnan vahvuus- ja parantamisalueet sekä johdettiin kehittämisehdotukset.
Tutkimus osoitti, että kunnassa on halu ja pyrkimys kehittää toimintaa, mikä on kehittämistoiminnan tärkein perusta. Tutkimustulosten perusteella arjen esimiestyössä suositellaan lisäämään informaatiota kuntastrategiasta ja siitä johdetuista ohjelmista sekä tehostamaan positiivisen palautteen antamista. Lisäksi suositellaan tarkentamaan henkilöstölle strategisia vastuumäärityksiä, vuorovaikutusprosessin merkitystä sekä kuntaa pohtimaan strategian toteutumisessa palkkiojärjestelmän käyttöönottoa. Osallistavalla, joustavalla ja toiminnallisella toimintamallilla voidaan helpottaa esimiesten kiireestä johtuvaa strategiatyön puutteellisuutta. Myös arvioinnit ja analyysit toimivat strategian tasalaatuisen jalkauttamisen, toteutumisen ja uudistumisen varmistajana. Niiden avulla voidaan pyrkiä varmistamaan se, että strategia on muuntunut henkilökohtaisiksi työtä ohjaaviksi merkityksiksi oman työn arvon kokemisen vahvistajana organisaation kaikilla tasoilla, joka vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta aineettoman pääoman tuottoon sekä kilpailukykyyn.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja kontekstina on Utajärven kunta, jossa strategiset linjaukset on koottu keskitetysti kuntastrategiaan ja laatujärjestelmään, joka pohjaa ISO 9001 -laatustandardin mukaiseen toimintajärjestelmään. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia johtajuuden, strategian ja toiminnan suunnittelun sekä henkilöstön osa-alueilla organisaation toimintatapoja useasta eri näkökulmasta, joilla toivottujen tulosten saavuttaminen mahdollistuu tai on tavoiteltavissa.
Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin survey-tutkimuksena operationaalistetulla CAF- itsearviointiin perustuvalla kyselyllä. Analyysimenetelmänä käytettiin triangulaatiomallia, jossa aineisto analysointiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti sisällönanalyysillä. Analyysissä käsiteltiin erikseen työntekijöiden ja esimiesten vastaukset. Se mahdollistaa sen, että kunnassa voidaan toteuttaa myös kohdennettua kehittämistä. Lopuksi saadusta aineistosta eriteltiin kunnan vahvuus- ja parantamisalueet sekä johdettiin kehittämisehdotukset.
Tutkimus osoitti, että kunnassa on halu ja pyrkimys kehittää toimintaa, mikä on kehittämistoiminnan tärkein perusta. Tutkimustulosten perusteella arjen esimiestyössä suositellaan lisäämään informaatiota kuntastrategiasta ja siitä johdetuista ohjelmista sekä tehostamaan positiivisen palautteen antamista. Lisäksi suositellaan tarkentamaan henkilöstölle strategisia vastuumäärityksiä, vuorovaikutusprosessin merkitystä sekä kuntaa pohtimaan strategian toteutumisessa palkkiojärjestelmän käyttöönottoa. Osallistavalla, joustavalla ja toiminnallisella toimintamallilla voidaan helpottaa esimiesten kiireestä johtuvaa strategiatyön puutteellisuutta. Myös arvioinnit ja analyysit toimivat strategian tasalaatuisen jalkauttamisen, toteutumisen ja uudistumisen varmistajana. Niiden avulla voidaan pyrkiä varmistamaan se, että strategia on muuntunut henkilökohtaisiksi työtä ohjaaviksi merkityksiksi oman työn arvon kokemisen vahvistajana organisaation kaikilla tasoilla, joka vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta aineettoman pääoman tuottoon sekä kilpailukykyyn.