Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2019
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-229-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-229-0
Tiivistelmä
Tämä julkaisu on kolmas Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) kestävän hyvinvoinnin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) kuvaava artikkelikokoelma. Joka toinen vuosi ilmestyvän julkaisun tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä asiantuntijuutta, jonka varaan kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminta rakentuu.
Menneiden kuuden vuoden aikana hyvinvointiin liittyvä TKI-toiminta on kasvanut merkittävästi. Siihen kohdistuneen ulkopuolisen rahoituksen määrä on puolitoistakertaistunut, ja TKI-henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samalla toiminta on myös systematisoitunut ja kohdentunut entistä tarkemmin valittuihin osaamiskärkiin. Näiden kärkien kautta profiloidumme vaikuttavien hyvinvointipalveluiden, yhdenvertaisten ja osallistavien nuorisopalveluiden, käyttäjäkeskeisten ruokapalveluiden ja vastuullisten matkailupalveluiden kehittäjinä. Keskeiseksi ovat nousseet myös uudet yhteistyön muodot luovien alojen ja digitaalisen talouden asiantuntijoiden kanssa. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi uudenlaisten yhteiskehittämisen menetelmien ja digitaalisten sovellusten vahvan hyödyntämisen myös hyvinvointialan, -palveluiden ja -yrittäjyyden kehittämisessä.
Kehittämistoiminnan laajentuessa on tullut entistä tärkeämmäksi taata myös toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Siksi olemme vahvistaneet tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jolloin tunnistamme tiedostetusti erilaiset teoreettiset orientaatiot ja paradigmat kehittämisprosessien valintojen ja päätösten taustalla. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta tarkoittaa sitä kautta myös systemaattisuutta, toistettavuutta ja toiminnan vaikutusten mitattavuutta.
Menneiden kuuden vuoden aikana hyvinvointiin liittyvä TKI-toiminta on kasvanut merkittävästi. Siihen kohdistuneen ulkopuolisen rahoituksen määrä on puolitoistakertaistunut, ja TKI-henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samalla toiminta on myös systematisoitunut ja kohdentunut entistä tarkemmin valittuihin osaamiskärkiin. Näiden kärkien kautta profiloidumme vaikuttavien hyvinvointipalveluiden, yhdenvertaisten ja osallistavien nuorisopalveluiden, käyttäjäkeskeisten ruokapalveluiden ja vastuullisten matkailupalveluiden kehittäjinä. Keskeiseksi ovat nousseet myös uudet yhteistyön muodot luovien alojen ja digitaalisen talouden asiantuntijoiden kanssa. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi uudenlaisten yhteiskehittämisen menetelmien ja digitaalisten sovellusten vahvan hyödyntämisen myös hyvinvointialan, -palveluiden ja -yrittäjyyden kehittämisessä.
Kehittämistoiminnan laajentuessa on tullut entistä tärkeämmäksi taata myös toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Siksi olemme vahvistaneet tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jolloin tunnistamme tiedostetusti erilaiset teoreettiset orientaatiot ja paradigmat kehittämisprosessien valintojen ja päätösten taustalla. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta tarkoittaa sitä kautta myös systemaattisuutta, toistettavuutta ja toiminnan vaikutusten mitattavuutta.