PAKOLAISNAISTEN KOKEMUKSIA SUOMALAISISTA TERVEYSPALVELUISTA

Abstract

Tässä opinnäytteessä selvitettiin kouvolalaisten pakolaisnaisten kokemuksia suomalaisista terveyspalveluista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluiden kanssa. Laadullista tutkimusmallia käyttämällä pyrittiin saamaan esille haastateltavien naisten subjektiivisia kokemuksia. Aineiston keruumenetelmä oli puolistrukturoitu ryhmähaastattelu. Aineiston kerättiin marraskuussa 2010. Haastatteluun osallistui kymmenen pakolaisnaista samasta kieli- ja kulttuuriryhmästä. Haastattelussa käytettiin ammattitulkkia. Tulokset analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tuloksista ilmenee, että naiset ovat pääasiallisesti todella tyytyväisiä Suomessa saamaansa hoitoon. Erityisesti ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelut koettiin verrattomaksi. Vaikeaksi koettiin tiedonpuutteesta johtuva avuttomuus omien terveysasioiden hoidossa ja yksilökeskeiseen hoitokulttuuriin totuttelu. Suureksi ongelmaksi koettiin myös puutteet tulkin käytössä ja valinnassa. Tutkimuksen otos ei ole kattava ja tulokset koskevat vain tiettyä kulttuuriryhmää, mutta haastattelussa nousi esille asioita, joita voi hyödyntää muidenkin maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla. Lisäksi tutkimustulokset tukevat maahanmuuttajan kotoutumisen tärkeyttä.

The objective of this study was to bring out experiences of using Finnish health care services. The subject of the study was a group of refugee women from Kouvola. The study was carried out in co-operation with Kouvola social bureau for immigrants. By using a qualitative method it was possible to bring out subjective experiences of the women interviewed. The study was carried out in November 2010 as a semi-structured group interview for ten women with the same cultural and linguistic background. A professional interpreter with a similar background to the women was used in the interview. The data was analyzed by using qualitative content analysis. The results showed that women were mainly very pleased with the health care they had had in Finland. Especially preventative health care and the services of maternity and child health clinics were beyond comparison in their opinion. Due to the lack of information women found it hard to take care of their own health issues independently and they had difficulties getting used to the individual-centered nursing culture. Major problems were also experienced in the choice and use of an interpreter. The study sample is not extensive and the results relate only to one specific cultural group. However some results can be utilized in other immigrants as well. In addition the results support the importance of adapting to the new culture.