Lapsen autismiriskin varhainen tunnistaminen, hoitoonohjaus sekä perheen tukeminen : terveydenhoitajien asiantuntemus ja osaaminen lastenneuvoloissa Hyvinkäällä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli lapsen autismiriskin varhainen tunnistaminen, hoitoonohjaus sekä perheen tukeminen terveydenhoitajien asiantuntemuksena ja osaamisena Hyvinkään lastenneuvoloissa. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä terveydenhoitajat tietävät autismista ja sen varhaisista merkeistä ja hoitoonohjauksesta sekä terveydenhoitajien kykyä ja taitoa tukea ja ohjata autistisen lapsen perhettä. Opinnäytetyössä kartoitettiin lisäksi terveydenhoitajien lisäkoulutuksen tarvetta. Opinnäytetyöhön liitettiin opinnäytetyön aiheeseen liittyvä esite neuvoloiden terveydenhoitajille, mikä oli osa Palveluinnovaatioiden kehittämisen opintojaksoa.

Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu koostui kolmesta teemasta, jotka nousivat opinnäytetyön tarkoituksesta sekä teoreettisesta viitekehyksestä. Teemahaastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina. Kohderyhmänä olivat kuusi Hyvinkään lastenneuvoloiden terveydenhoitajaa. Kolme heistä oli pitkän työuran tehneitä terveydenhoitajia ja kolme lyhyen työuran tehneitä terveydenhoitajia. Haastattelut analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää.

Tulosten mukaan terveydenhoitajien tiedot autismista ja sen varhaisesta tunnistamisesta olivat vähäiset. Terveydenhoitajien työuran pituudella ei ollut vaikutusta autismitietouteen tai kokemukseen autistisista lapsista. Tulosten mukaan työuran pituudella ei myöskään ollut vaikutusta terveydenhoitajien hoitoonohjauksen osaamiseen. Kaikki terveydenhoitajat hallitsivat perheiden tukemisen ja ohjaamisen tutkittavista aiheista parhaiten. Lisäksi terveydenhoitajien tietämys lapsen varhaisen vuorovaikutuksen merkeistä olivat hyvät. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajat haluaisivat lisäkoulutusta liittyen autismiin ja sen varhaiseen tunnistamiseen, autistisen lapsen kuntoutusmuotoihin sekä erityislapsiperheiden tukemiseen.

Opinnäytetyön jatkotutkimuksena voisi olla selvitys, kuinka terveydenhoitajien mahdollinen lisäkoulutus vaikuttaa heidän tietouteensa autismista. Toinen opinnäytetyöstä nouseva tutkimus voi olla neuvolan lapsiperheille, missä tutkittaisiin, millaiseksi he kokevat Hyvinkään neuvoloiden terveydenhoitajien tuen ja ohjaamisen sekä kokevatko perheet neuvolan tuen riittäväksi.

The early identification of child´s risk for autism, guidance to treatment and support for families : the public health nurses´ expertise and know-how in the child health clinics of Hyvinkää

The aim of this thesis was to examine public health nurses’ expertise concerning the early identification of child’s risk for autism, guidance to treatment and support for families in the child health clinics of Hyvinkää. The public health nurses’ knowledge of autism, its early signs and guidance to treatment and their ability and skills to support and to guide the autistic child's family were studied. Also the need for public health nurses' further education was researched. A brochure directed to public health nurses in the child health clinics was attached to the thesis. The brochure was part of the study module of Developing of Service Innovations.

The thesis was qualitative. The research material was collected with theme interviews. The themes were based on the purpose and the theoretical framework of this thesis. The theme interview was carried out as individual interviews. The target group consisted of six public health nurses of the child health clinics of Hyvinkää. Three of the public health nurses had had a long career as nurses whereas the other three of them had had a short career as nurses. The interviews were analysed by using content analysis.

According to the results, the public health nurses' knowledge of autism and its early identification was minor. The length of the public health nurses' career did not have an effect on knowledge of autism or experience of the autistic children. The length of the career did not have an effect on the public health nurses' know-how of guidance to treatment either. Of all the themes studied, all the public health nurses mastered the best supporting and guiding of the families best. Furthermore, the public health nurses' knowledge of the signs of the child's early interaction was good. The results also showwed that the public health nurses would like to have further education concerning autism and its early identification, autistic child’s rehabilitation methods and supporting of the families with children with special needs.

One subject for a further study is how the public health nurses' possible further education affects their knowledge of autism. Another subject is how families with children experience the support and guidance given by the public health nurses in the child health clinics of Hyvinkää and whether families with children regard the support of the child health clinic as sufficient.