Johtaminen ja viestintä - keinot työhyvinvoinnin kehittämiseen Case: Saajos Oy

Abstract

Tekijät: Satu Kukkamäki ja Tuula Pellinen

Johtaminen ja viestintä – keinot työhyvinvoinnin kehittämiseen Case: Saajos Oy

Vuosi 2009 Sivumäärä 26

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Saajos Oy:n henkilöstöä haastattelemalla, minkälaiset johtamisen ja viestinnän keinot edistävät tai heikentävät työhyvinvointia yrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen johtamisen ja viestinnän avulla ja esittää suosituksia Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään. Tutkimustyypiksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin toimintatutkimuksena.

Työhyvinvoinnin toteutumista johtamisen ja viestinnän näkökulmasta käsiteltiin teoreettisesti käyttäen aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2008 toteutettiin www-kysely ja henkilökohtaiset haastattelut, joissa kartoitettiin henkilöstön näkemykset työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tästä saadut tulokset raportoitiin koko henkilöstölle kesällä 2008. Toisessa vaiheessa tehtävänä oli kerätyn aineiston ja johtopäätösten saattaminen todellisiksi toimenpiteiksi. Tämä vaihe toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Saajos Oy:n työhyvinvointiryhmän kanssa.

Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan johtamisen keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi liittyvät hyviin esimiestaitoihin. Työhyvinvointia koettiin vähentävän, mikäli johtamiseen vaikuttaa mieliala tai esimiesten epäasiallinen käyttäytyminen. Sisäisen viestinnän koettiin lisäävän työhyvinvointia ja vähentävänä tekijänä koettiin liian harvoin tapahtuva tiedottaminen. Selvitimme henkilöstön omia ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseen ja siitä saaduissa tuloksista kävi ilmi, että henkilökohtainen tiedonsiirto, kiireestä huolimatta varmistaisi työhyvinvoinnin. Henkilöstön mielestä osastojen toimintaa pitäisi kehittää siten, että osastojen työnkuvat tarkennettaisiin ja työt siirrettäisiin eteenpäin ennalta sovitun työprosessin valmistuttua. Tulosten mukaan henkilöstön toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyivät usein tiedonkulun parantamiseen ja valtaosan mielestä johtamistapaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että Saajos Oy:n henkilöstö on motivoitunut kehittämään työhyvinvointia ja heillä on realistisia parannusehdotuksia tavoitteen saavuttamiseksi.

Tulosten perusteella Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään voitiin suositella seuraavia kehittämistoimenpiteitä: säännöllisten kehityskeskusteluiden aloittamista, tiedottamisen lisäämistä, osastojen työnkuvan selkiyttämistä ja päivittämistä sekä kokemuksen tuoman ammatillisen osaamisen jakamista henkilöstön kesken.

Jatkotutkimusehdotuksenamme on tutkimus, jonka avulla selvitetään suosittelemiemme kehittämistoimenpiteiden käyttöön otto ja niiden vaikutus työhyvinvoinnin edistämisessä.

Avainsanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, työ, vapaa-aika, johtaminen, viestintä

Satu Kukkamäki and Tuula Pellinen

Management and communication – methods for developing well-being at work Case: Saajos Oy

Year 2009 Pages 26

The purpose of this thesis was to clarify, by interviewing the personnel of Saajos Oy, what kinds of means of management and communication promote or weaken well-being at work in the company. The target of the research was to find ways of developing well-being at work by means of management and communication procedures and to present recommendations for Saajos Oy’s management and communication. A qualitative research method was selected as the research type and it was implemented as an action research.

Implementation of well-being at work from the perspective of management and communication was handled theoretically using the studies and literature about the subject. The research was carried out in phases. In the first phase in spring 2008 a www questionnaire was used and personal interviews were made, in which the personnel’s opinions of well-being at work and factors affecting that were charted. The results were reported to the whole personnel in summer 2008. In the second phase the task was to turn the material collected and the conclusions into real measures. This phase was carried out in close cooperation with the group for well-being at work of Saajos Oy.

According to the results of the research, the ways of management for promoting well-being at work are related to good managerial skills. Well-being at work was considered to decline if superiors´/managers´ mood or even misbehaviour affected management. Internal communication was considered to improve well-being at work and too infrequent communication was considered to decrease well-being at work. We also studied the personnel’s own suggestions to promote well-being at work and the results of the study revealed that personal transfer of information, despite the personnel being in hurry, would ensure better well-being. In the personnel’s mind, the operation of the departments should be developed so that the job descriptions of the departments would be specified and the works would be moved forward after the work process agreed on in advance has been completed. According to the results, the personnel’s suggestions for developing well-being at work were often related to improved flow of information and according to the majority, special attention should be paid to the management style for promoting well-being at work.

The results of this research showed that Saajos Oy’s personnel is motivated to promote well-being at work and that they have realistic improvement suggestions to achieve the goal.

The research results made it possible that the following development measures for Saajos Oy’s management and communication could be recommended: to start regular development discussions, to increase the amount of information, to clarify and update the job descriptions of the departments and to put the professional skills gained by experience at the disposal of the whole personnel.

We suggest that further studies be made to clarify how the development measures recommended in this research would be brought into use and how they would promote well-being at work.

Key words: well-being, well-being at work, work, leisure time, management and communication