Johtamisen ja työterveyshuollon merkitys työhyvinvointiin : Case:Saajos
Gammelin, Kaisa; Häkkinen, Eeva (2009)
Gammelin, Kaisa
Häkkinen, Eeva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062492
Tiivistelmä
Kaisa Gammelin, Eeva Häkkinen
Johtamisen ja työterveyshuollon merkitys työhyvinvointiin Case:Saajos
Vuosi 2009 Sivumäärä 64
Saajos osakeyhtiön johto käynnisti vuoden 2008 alussa työhyvinvointi-hankkeen yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja CoFi/Åbo Akademin kanssa, johon opinnäytetyömme pohjautuu. Hankkeen tavoitteena on Saajoksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja tuottaa hyvinvointikäsikirja työntekijän perehdyttämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lohjalaisen Saajos perheyrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja saada kokonaiskuvaus työhyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada realistinen kuvaus henkilöstön omasta työhyvinvoinnista omalla osastolla sellaisena kuin työntekijät itse sen kokivat. Taustatutkimuksena olivat 2008 tehdyt www/paperikyselyhaastattelut koko Saajoksen henkilöstölle sekä keväällä 2008 Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden tekemät henkilöstöhaastattelut, joihin osallistuttiin työpareina ja haastateltiin kahdeksaa Saajoksessa työskentelevää henkilöä. Näiden vastausten pohjalta tehtiin kuusi avointa lisähaastattelukysymystä. Haastattelut suoritettiin marras-joulukuussa 2008 Saajoksen tiloissa.
Tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä oli oman osaston työilmapiirin kokeminen hyvänä. Tuloksissa ilmeni, että säännöllisesti maksettu palkka varmistaa työntekijän taloudellisen turvan. Haastateltavamme kokivat toisiltaan saamansa positiivisen palautteen ja onnistumisen kokemuksen työssään vaikuttavan myönteisesti omaan hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Osa haastateltavistamme koki palautteen puuttumisen vaikuttavan negatiivisesti työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin nähtiin vaikuttavan esimiesten oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus työssä olevia henkilöitä kohtaan. Tutkimustuloksissa nousi esiin työterveyshuollon palvelujen saatavuuden lisääminen ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon osana kuntouttavan Tyky-toiminnan uudelleen käynnistäminen kuntoremontin muodossa.
Tutkimuksessa ilmeni, että henkilöstö on työhön sitoutunutta, arvostavat omaa ja toistensa työpanosta. Henkilöstö esitti parannusehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa heidän työhyvinvointiin. Tutkimuksessa tuli esiin tämän hetkiset parannusehdotukset, jotka voidaan katsoa tilapäisiksi käytännöiksi, kunnes kehitetään vielä parempia tapoja toimia.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin osastopalaverien käynnistämistä viikoittain omalla osastolla, työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon toiminnan lisäksi kuntoremontin uudelleen käyttöön otto ja kehityskeskustelujen käynnistäminen.
Asiasanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, johtaminen, työterveyshuolto.
Johtamisen ja työterveyshuollon merkitys työhyvinvointiin Case:Saajos
Vuosi 2009 Sivumäärä 64
Saajos osakeyhtiön johto käynnisti vuoden 2008 alussa työhyvinvointi-hankkeen yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja CoFi/Åbo Akademin kanssa, johon opinnäytetyömme pohjautuu. Hankkeen tavoitteena on Saajoksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja tuottaa hyvinvointikäsikirja työntekijän perehdyttämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lohjalaisen Saajos perheyrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja saada kokonaiskuvaus työhyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada realistinen kuvaus henkilöstön omasta työhyvinvoinnista omalla osastolla sellaisena kuin työntekijät itse sen kokivat. Taustatutkimuksena olivat 2008 tehdyt www/paperikyselyhaastattelut koko Saajoksen henkilöstölle sekä keväällä 2008 Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden tekemät henkilöstöhaastattelut, joihin osallistuttiin työpareina ja haastateltiin kahdeksaa Saajoksessa työskentelevää henkilöä. Näiden vastausten pohjalta tehtiin kuusi avointa lisähaastattelukysymystä. Haastattelut suoritettiin marras-joulukuussa 2008 Saajoksen tiloissa.
Tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä oli oman osaston työilmapiirin kokeminen hyvänä. Tuloksissa ilmeni, että säännöllisesti maksettu palkka varmistaa työntekijän taloudellisen turvan. Haastateltavamme kokivat toisiltaan saamansa positiivisen palautteen ja onnistumisen kokemuksen työssään vaikuttavan myönteisesti omaan hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Osa haastateltavistamme koki palautteen puuttumisen vaikuttavan negatiivisesti työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin nähtiin vaikuttavan esimiesten oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus työssä olevia henkilöitä kohtaan. Tutkimustuloksissa nousi esiin työterveyshuollon palvelujen saatavuuden lisääminen ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon osana kuntouttavan Tyky-toiminnan uudelleen käynnistäminen kuntoremontin muodossa.
Tutkimuksessa ilmeni, että henkilöstö on työhön sitoutunutta, arvostavat omaa ja toistensa työpanosta. Henkilöstö esitti parannusehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa heidän työhyvinvointiin. Tutkimuksessa tuli esiin tämän hetkiset parannusehdotukset, jotka voidaan katsoa tilapäisiksi käytännöiksi, kunnes kehitetään vielä parempia tapoja toimia.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin osastopalaverien käynnistämistä viikoittain omalla osastolla, työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon toiminnan lisäksi kuntoremontin uudelleen käyttöön otto ja kehityskeskustelujen käynnistäminen.
Asiasanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, johtaminen, työterveyshuolto.