Ensihoitotyön psyykkinen kuormittavuus ja työssä jaksaminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella
Koponen, Sami; Nieminen, Päivikki (2011)
Koponen, Sami
Nieminen, Päivikki
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035811
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien mielipiteiden perusteella miten ensihoitotyö kuormittaa psyykkisesti ensihoitajia, millaiset keinot auttavat ensihoitajia jaksamaan heidän työssään sekä millä tavoin työnantaja voisi parantaa ensihoitajien hyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely suoritettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella. Pelastuslaitokselle lähetettiin pyynnöstä 40 kyselylomaketta. Kyselyyn osallistui 24 ensihoitajaa.
Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin SPSS- tilastointiohjelmaa. Tulokset on esitetty käyttäen frekvenssejä ja prosentteja. Lisäksi tulosten tarkastelua on selkeytetty erilaisin kuvioin. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, jotka analysoitiin induktiivisesti. Lisäksi näiden kysymysten pohjalta saatuja vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten esittämisen yhteydessä.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitotyöntekijöiden merkittävimmät psyykkiset haitalliset kuormitustekijät olivat kiireinen työaika, mahdolliset työaikamuutokset, kilpailutukset, hoitotason testaukset, epävarmuus tulevasta sekä esimiestason toiminta. Ensihoitajat pyrkivät ehkäisemään haitallista työssä kuormittumista ystävien, perheen ja työyhteisön tuella. Harrastukset ja vapaa-aika koettiin myös tärkeiksi. Voimakkaasti esiin nousi lisäkoulutuksen tarve sekä esimiestoiminnan kehittäminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensihoitajien psyykkiset haitalliset kuormitustekijät ovat ennemminkin työyhteisön sisäisiä ja organisaatiosta johtuvia kuin itse ensihoitotyöstä lähtöisin olevia tekijöitä. Tämä tutkimus tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden parantaa ensihoitajien työhyvinvointia hyödyntämällä toiminnassaan tutkimuksessamme ilmenneitä kehitysehdotuksia. Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimusehdotuksiksi nousi esiin lisäkoulutuksen tarpeellisuuden arviointi sekä esimiestoiminnan merkitys psyykkisen kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin SPSS- tilastointiohjelmaa. Tulokset on esitetty käyttäen frekvenssejä ja prosentteja. Lisäksi tulosten tarkastelua on selkeytetty erilaisin kuvioin. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, jotka analysoitiin induktiivisesti. Lisäksi näiden kysymysten pohjalta saatuja vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten esittämisen yhteydessä.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitotyöntekijöiden merkittävimmät psyykkiset haitalliset kuormitustekijät olivat kiireinen työaika, mahdolliset työaikamuutokset, kilpailutukset, hoitotason testaukset, epävarmuus tulevasta sekä esimiestason toiminta. Ensihoitajat pyrkivät ehkäisemään haitallista työssä kuormittumista ystävien, perheen ja työyhteisön tuella. Harrastukset ja vapaa-aika koettiin myös tärkeiksi. Voimakkaasti esiin nousi lisäkoulutuksen tarve sekä esimiestoiminnan kehittäminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensihoitajien psyykkiset haitalliset kuormitustekijät ovat ennemminkin työyhteisön sisäisiä ja organisaatiosta johtuvia kuin itse ensihoitotyöstä lähtöisin olevia tekijöitä. Tämä tutkimus tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden parantaa ensihoitajien työhyvinvointia hyödyntämällä toiminnassaan tutkimuksessamme ilmenneitä kehitysehdotuksia. Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimusehdotuksiksi nousi esiin lisäkoulutuksen tarpeellisuuden arviointi sekä esimiestoiminnan merkitys psyykkisen kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.