Uuden metsänomistajan tiedon ja palvelujen tarve
Kuronen, Taina (2011)
Kuronen, Taina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046053
Tiivistelmä
Metsäpalstoista noin 10 000 vaihtaa omistajaansa vuosittain. Tämän myötä metsänomistajakunta muuttuu koko ajan ja jokainen metsänomistaja on joskus ensimmäistä kertaa metsänomistajana. Haasteita metsänomistajille asettavat muun muassa välimatkat kotoa metsäpalstalle, ajanpuute sekä epätietoisuus omaan metsään kohdistuvissa asioissa.
Työ toteutettiin postikyselyn avulla. Kysely lähetettiin heille, joista oli tullut viimeisen viiden vuoden aikana metsänomistajiksi. Kyselylomakkeita postitettiin Metsäkeskus Kaakkois-Suomen alueelle: Kotkaan, Kouvolaan ja Lappeenrantaan, jokaiseen 150 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli 32.
Vastausten perusteella metsänomistajat ovat halukkaita oppimaan, miten he saavat metsästään kaiken hyödyn irti. Metsänomistajat arvostavat metsäänsä ja toivovat metsänsä arvon säilyvän jälkeläisilleen. Metsänomistajia askarruttavat monet metsä asiat. He ovat myös valmiita antamaan oman työpanoksensa metsänsä eteen.
Metsän hoitoon kohdistuvat tiedon ja palvelun tarpeet vaihtelevat ihmisten mukaan, joten niitä on hyvä kysellä heiltä itseltään tietyin väliajoin. Tällä tavoin metsänomistajien ja palveluntarjoajien ajatukset kohtaisivat entistä paremmin.
Työ toteutettiin postikyselyn avulla. Kysely lähetettiin heille, joista oli tullut viimeisen viiden vuoden aikana metsänomistajiksi. Kyselylomakkeita postitettiin Metsäkeskus Kaakkois-Suomen alueelle: Kotkaan, Kouvolaan ja Lappeenrantaan, jokaiseen 150 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli 32.
Vastausten perusteella metsänomistajat ovat halukkaita oppimaan, miten he saavat metsästään kaiken hyödyn irti. Metsänomistajat arvostavat metsäänsä ja toivovat metsänsä arvon säilyvän jälkeläisilleen. Metsänomistajia askarruttavat monet metsä asiat. He ovat myös valmiita antamaan oman työpanoksensa metsänsä eteen.
Metsän hoitoon kohdistuvat tiedon ja palvelun tarpeet vaihtelevat ihmisten mukaan, joten niitä on hyvä kysellä heiltä itseltään tietyin väliajoin. Tällä tavoin metsänomistajien ja palveluntarjoajien ajatukset kohtaisivat entistä paremmin.