Kiinnipito osana hoitoa : hoitajien kokemuksia alle 13-vuotiaiden lasten kiinnipitotilanteista
Niskanen, Jenni; Utela, Piia (2009)
Niskanen, Jenni
Utela, Piia
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072532
Tiivistelmä
Lasten kiinnipito on tilanne, johon päädytään lapsen käyttäytyessä aggressiivisesti ja ollessa vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Kiinnipitojen avulla luodaan myös konkreettisia rajoja lapselle. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata hoitajien kokemuksia alle 13-vuotiaiden lasten kiinnipidoista sekä heidän mahdollisuuksistaan ja keinoistaan purkaa kiinnipitojen synnyttämiä tunteita.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmelta henkilöltä teemahaastattelulla. Tutkimuksemme tiedonantajina oli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka olivat olleet osallisena vähintään yhdessä alle 13-vuotiaan lapsen kiinnipidossa. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella hoitajat kokivat lapsen kiinnipidon haastavana prosessina, joka saa aikaan monenlaisia tunteita. Haastavaksi kiinnipidon tekee fyysisen ja verbaalisen väkivallan uhka sekä lapsen ja omien tunteiden käsittelemisen monimuotoisuus. Jälkipuinnissa merkityksellisiksi nousivat vertaistuki, johon kuuluivat oma työryhmä, lapsi sekä yhteisö. Työnohjaus koettiin osaksi hoitotyötä, vaikka sen saatavuuteen koettiin vaikuttavan ulkopuolisten tekijöiden. Hoitajat toivat esille monia kehittämisideoita sekä kehittämisen kohteita koskien kiinnipitoa ja jälkipuintia.
Jatkotutkimuskohteiksi suosittelemme yhdenmukaisen toimintaohjeen laatimista kiinnipitoon sekä jälkipuintiin. Lasten erilaisten taustojen huomioiminen kiinnipidossa ja kiinnipitomenetelmässä olisi myös olennaista.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmelta henkilöltä teemahaastattelulla. Tutkimuksemme tiedonantajina oli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka olivat olleet osallisena vähintään yhdessä alle 13-vuotiaan lapsen kiinnipidossa. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten perusteella hoitajat kokivat lapsen kiinnipidon haastavana prosessina, joka saa aikaan monenlaisia tunteita. Haastavaksi kiinnipidon tekee fyysisen ja verbaalisen väkivallan uhka sekä lapsen ja omien tunteiden käsittelemisen monimuotoisuus. Jälkipuinnissa merkityksellisiksi nousivat vertaistuki, johon kuuluivat oma työryhmä, lapsi sekä yhteisö. Työnohjaus koettiin osaksi hoitotyötä, vaikka sen saatavuuteen koettiin vaikuttavan ulkopuolisten tekijöiden. Hoitajat toivat esille monia kehittämisideoita sekä kehittämisen kohteita koskien kiinnipitoa ja jälkipuintia.
Jatkotutkimuskohteiksi suosittelemme yhdenmukaisen toimintaohjeen laatimista kiinnipitoon sekä jälkipuintiin. Lasten erilaisten taustojen huomioiminen kiinnipidossa ja kiinnipitomenetelmässä olisi myös olennaista.