Perusopetuksen kustannusten vertailu : opetustoiminnon määrärahat ja kustannukset viidessä Päijät-Hämeen kunnassa
Karejoki, Kirsi (2011)
Karejoki, Kirsi
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056391
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee perusopetuksen kustannusten vertailua ja niiden vertailukelpoisuutta. Tavoitteena oli saada eri kuntien talousarvion laadinnassa käytettävät oppilaskohtaiset määrärahat keskenään vertailukelpoisiksi. Lisäksi tavoitteena oli benchmarkingilla löytää hyviä käytänteitä, tai ainakin saada selvyys erilaisista käytänteistä, oppilaskohtaisen määrärahan asettelussa.
Teoriaosuudessa käsitellään kunnan talousarviota ja sen merkitystä kunnan taloudessa. Työssä käydään läpi myös kustannuslaskentaa sekä siihen liittyviä käsitteitä ja laskentamenetelmiä. Kustannuslaskennan yhtenä osana käsitellään tuloksellisuutta. Viimeisessä teoriaosuuden luvussa selvitetään kustannusvertailua ja benchmarkingia sekä vertaillaan perusopetuksen kustannuksia julkaistujen indikaattoreiden, rahoitusraporttien ja tilastoiden pohjalta.
Työn empiriaosuudessa tutkittiin viiden Päijät-Hämeen kunnan opetustoimintoon varattavia määrärahoja; niiden suuruutta, määräytymisperusteita ja riittävyyttä. Työn ulkopuolelle rajattiin henkilöstömenot. Määrärahoja käsiteltiin koulukohtaisesti. Työ voidaan määritellä kvalitatiiviseksi survey-tutkimukseksi. Empiriaosuuden aineisto hankittiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla. Aineistona käytettiin lisäksi kuntien talousarvio- ja tilinpäätösraportteja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luotettava vertailu kuntien välillä on haastavaa. Tämä johtuu pitkälti kuntien erilaisista organisaatiorakenteista ja erilaisista käytännöistä. Ilman selittäviä tekijöitä voitiin vertailla aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahoja ja kustannuksia (pl. atk-laitteet ja kalusto). Samalla tasolla voitiin vertailun katsoa olevan luotettavaa. Työn tavoite kuitenkin saavutettiin. Oppilaskohtaiset määrärahat ja kustannukset saatiin vertailukelpoisiksi, vaikkakin vain yhden kustannuslajin osalta osittain. Tutkimuksessa selvisi myös eri kuntien määrärahojen määräytymisperusteet.
Teoriaosuudessa käsitellään kunnan talousarviota ja sen merkitystä kunnan taloudessa. Työssä käydään läpi myös kustannuslaskentaa sekä siihen liittyviä käsitteitä ja laskentamenetelmiä. Kustannuslaskennan yhtenä osana käsitellään tuloksellisuutta. Viimeisessä teoriaosuuden luvussa selvitetään kustannusvertailua ja benchmarkingia sekä vertaillaan perusopetuksen kustannuksia julkaistujen indikaattoreiden, rahoitusraporttien ja tilastoiden pohjalta.
Työn empiriaosuudessa tutkittiin viiden Päijät-Hämeen kunnan opetustoimintoon varattavia määrärahoja; niiden suuruutta, määräytymisperusteita ja riittävyyttä. Työn ulkopuolelle rajattiin henkilöstömenot. Määrärahoja käsiteltiin koulukohtaisesti. Työ voidaan määritellä kvalitatiiviseksi survey-tutkimukseksi. Empiriaosuuden aineisto hankittiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla. Aineistona käytettiin lisäksi kuntien talousarvio- ja tilinpäätösraportteja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luotettava vertailu kuntien välillä on haastavaa. Tämä johtuu pitkälti kuntien erilaisista organisaatiorakenteista ja erilaisista käytännöistä. Ilman selittäviä tekijöitä voitiin vertailla aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahoja ja kustannuksia (pl. atk-laitteet ja kalusto). Samalla tasolla voitiin vertailun katsoa olevan luotettavaa. Työn tavoite kuitenkin saavutettiin. Oppilaskohtaiset määrärahat ja kustannukset saatiin vertailukelpoisiksi, vaikkakin vain yhden kustannuslajin osalta osittain. Tutkimuksessa selvisi myös eri kuntien määrärahojen määräytymisperusteet.