Uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutukset isännöintityössä
Saarinen, Tatu (2011)
Saarinen, Tatu
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten 1.7.2010 voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki on vaikuttanut isännöintityöhön. Lisäksi tavoitteena on selvittää,
miten isännöitsijät olivat valmistautuneet uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantuloon. Tarkoituksena on myös saada selville isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden edustajan
mielipiteitä uuden asunto-osakeyhtiölain sisällöstä.
Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa tavoitteena on ottaa huomioon taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien muuttuneet tarpeet. Tarkoituksena on myös kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Kiinteistöjen vanhentuessa peruskorjaukset
lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla, ja uuden lain pitäisi selkeyttää päätöksentekoprosessia päätettäessä korjaushankkeiden aloituksesta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään isännöinnin historiaa, selvitetään nykypäivän tilannetta alalla sekä kerrotaan alan järjestötoiminnasta. Tämän jälkeen esitellään isännöitsijän työtehtäviä. Ennen empiriaosuutta perehdytään uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimpiin muutoksiin. Teoriaosuudessa lähteinä käytetään alan kirjallisuutta, lehtiä, järjestöjen julkaisuja sekä lakitekstiä.
Empiriaosuudessa haastateltiin teemahaastattelun avulla kuutta isännöitsijää ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajaa. Haastattelut tapahtuivat joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011. Haastattelujen aikaan haastateltavilla oli ollut puoli vuotta aikaa toimia työssään noudattaen uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä.
Haastateltavat näkivät uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimpinä muutoksina yhtiön ja osakkeenomistajan vastuunjaon selkeytymisen, yhtiökokousmenettelyn
muutokset, kunnossapitotarveselvityksen laatimisen sekä osakkeenomistajien muutostöiden hallinnoinnin. Edellä mainitut muutokset lisäsivät haastattelujen perusteella isännöitsijöiden työmäärää, mutta samalla ne nähtiin onnistuneimmiksi muutoksiksi uudessa laissa. Isännöitsijät olivat valmistautuneet uuden lain voimaantuloon pääosin käymällä koulutuksia.
miten isännöitsijät olivat valmistautuneet uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantuloon. Tarkoituksena on myös saada selville isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden edustajan
mielipiteitä uuden asunto-osakeyhtiölain sisällöstä.
Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa tavoitteena on ottaa huomioon taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien muuttuneet tarpeet. Tarkoituksena on myös kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Kiinteistöjen vanhentuessa peruskorjaukset
lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla, ja uuden lain pitäisi selkeyttää päätöksentekoprosessia päätettäessä korjaushankkeiden aloituksesta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään isännöinnin historiaa, selvitetään nykypäivän tilannetta alalla sekä kerrotaan alan järjestötoiminnasta. Tämän jälkeen esitellään isännöitsijän työtehtäviä. Ennen empiriaosuutta perehdytään uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimpiin muutoksiin. Teoriaosuudessa lähteinä käytetään alan kirjallisuutta, lehtiä, järjestöjen julkaisuja sekä lakitekstiä.
Empiriaosuudessa haastateltiin teemahaastattelun avulla kuutta isännöitsijää ja Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajaa. Haastattelut tapahtuivat joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011. Haastattelujen aikaan haastateltavilla oli ollut puoli vuotta aikaa toimia työssään noudattaen uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä.
Haastateltavat näkivät uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimpinä muutoksina yhtiön ja osakkeenomistajan vastuunjaon selkeytymisen, yhtiökokousmenettelyn
muutokset, kunnossapitotarveselvityksen laatimisen sekä osakkeenomistajien muutostöiden hallinnoinnin. Edellä mainitut muutokset lisäsivät haastattelujen perusteella isännöitsijöiden työmäärää, mutta samalla ne nähtiin onnistuneimmiksi muutoksiksi uudessa laissa. Isännöitsijät olivat valmistautuneet uuden lain voimaantuloon pääosin käymällä koulutuksia.