Biojätteen määrän vähentäminen eduskunnan Amica-ravintoloissa : Tutkimus asiakkaiden lautastähteiden määrästä
Ekström, Laura (2011)
Ekström, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285188
Tiivistelmä
Biojätteen määrän vähentäminen eduskunnan Amica-ravintoloissa - Tutkimus asiakkaiden lautastähteiden määrästä
Vuosi 2011 Sivumäärä 47
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eduskunnan Amica-ravintolat, jotka sijaitsevat Pikkuparlamentissa ja eduskunnan päärakennuksessa. Opinnäytetyön alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää, miten biojätettä voidaan vähentää eduskunnan Amica-ravintoloissa. Kuitenkin ensiksi täytyi tutkia, paljonko biojätettä syntyy, ja erityisesti asiakasbiojätettä, ja vasta tulevaisuudessa voidaan sitten löytää keinoja, miten vähentää biojätteen määrää. Teoriaosassa alaongelmina käsitellään, mitä ovat kestävä kehitys, kestävä ruokajärjestelmä sekä hiilijalanjälki. Empiriaosassa tarkastellaan, mistä eduskunnan Amica-ravintoloiden biojäte koostuu, paljonko sitä syntyy ja mitä asiakkaat kokevat jättävänsä lautaselle.
Yhtenä empiria-alueen osana oli asiakaskysely eduskunnan Amica-ravintoloiden asiakkaille. Asiakaskysely suoritettiin Pikkuparlamentin ja eduskunnan päärakennuksen Amica-ravintoloissa kahden päivän aikana 15. ja 17.6.2010. Otokseen saatiin 223 hyväksyttävää vastausta. Pikkuparlamentissa vastausprosentti oli vain 33,5 prosenttia ja eduskunnan päärakennuksen Amica-ravintolassa 38 prosenttia. Suurin syy pieniin vastausprosentteihin oli Amica-ravintoloiden asiakkaiden vähäinen halukkuus vastata asiakaskyselyyn. Asiakasbiojätteen määrä punnittiin, ja näiden punnitusten avulla saatiin selvyys asiakasbiojätteen määrästä. Punnitusten avulla saatiin myös tietoa siitä, koostuvatko asiakasbiojätteet lähinnä ruoantähteistä vai perkausjätteistä. Empiriassa käytettiin tutkimusmenetelminä asiakaskyselyn ohella haastattelua, keskusteluja esimerkiksi Amica-ravintoloiden henkilökunnan kanssa sekä havainnointia. Tutkimusmenetelmät tukivat hyvin toisiaan ja loivat empirialle pohjaa.
Asiakasbiojätteen määrä oli suoraan verrannollinen ruokalistaan. Jos ruokana oli broileria, jossa oli luita ja nahkaa, kasvoi biojätteen määrä saman tien. Yhtenä biojätteen punnitsemispäivistä oli salaattipöydässä tarjolla kuorellisia vesimelonin paloja ja pääruokavaihtoehtona broileria, silloin asiakasbiojätteen määrä oli 19 kiloa. Verrattuna päivään, jolloin ruokana oli leike ja perunamuusia, jolloin asiakasbiojätteen määrä oli vain 10 kiloa. Asiakasbiojätteen määrä henkilöä kohden vaihteli 60 gramman ja 28 gramman välillä. Kuitenkin asiakaskyselyn perusteella asiakkaat eivät itse myöntäneet jättävänsä ruokaa, vaan suurin osa sanoi syövänsä lautasensa tyhjäksi. Silti jokaisella tutkitulla lautasella oli ruoantähteitä, joita ei joko jaksettu syödä tai ruoan maku ei miellyttänyt.
Milloinkaan ei tulla pääsemään niin optimaaliseen tilanteeseen, ettei ruokailija jättäisi lautaselle tähteitä. Kuitenkin voidaan tavoitella tilaa, jossa lautastähteitä jäisi koko ajan yhä vähemmän. Ruokasaliin voidaan tuoda informatiivisia kylttejä, jotka saisivat asiakkaat miettimään ruoan ottamistaan. Biojätteisiin heitetyn ruoantähteiden määrä voidaan kertoa suoraan asiakkaille tarjottimien palautusvaiheessa erilaisin kyltein tai taulukoin. Näin asiakkaat saattaisivat miettiä, paljonko he itse jättävät ruokaa lautaselle. Eduskunnan Amica-ravintolat voivat punnita säännöllisesti asiakasbiojätteen määrää jatkossa ja katsoa, pienenisivätkö määrät informaation myötä.
Vuosi 2011 Sivumäärä 47
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eduskunnan Amica-ravintolat, jotka sijaitsevat Pikkuparlamentissa ja eduskunnan päärakennuksessa. Opinnäytetyön alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää, miten biojätettä voidaan vähentää eduskunnan Amica-ravintoloissa. Kuitenkin ensiksi täytyi tutkia, paljonko biojätettä syntyy, ja erityisesti asiakasbiojätettä, ja vasta tulevaisuudessa voidaan sitten löytää keinoja, miten vähentää biojätteen määrää. Teoriaosassa alaongelmina käsitellään, mitä ovat kestävä kehitys, kestävä ruokajärjestelmä sekä hiilijalanjälki. Empiriaosassa tarkastellaan, mistä eduskunnan Amica-ravintoloiden biojäte koostuu, paljonko sitä syntyy ja mitä asiakkaat kokevat jättävänsä lautaselle.
Yhtenä empiria-alueen osana oli asiakaskysely eduskunnan Amica-ravintoloiden asiakkaille. Asiakaskysely suoritettiin Pikkuparlamentin ja eduskunnan päärakennuksen Amica-ravintoloissa kahden päivän aikana 15. ja 17.6.2010. Otokseen saatiin 223 hyväksyttävää vastausta. Pikkuparlamentissa vastausprosentti oli vain 33,5 prosenttia ja eduskunnan päärakennuksen Amica-ravintolassa 38 prosenttia. Suurin syy pieniin vastausprosentteihin oli Amica-ravintoloiden asiakkaiden vähäinen halukkuus vastata asiakaskyselyyn. Asiakasbiojätteen määrä punnittiin, ja näiden punnitusten avulla saatiin selvyys asiakasbiojätteen määrästä. Punnitusten avulla saatiin myös tietoa siitä, koostuvatko asiakasbiojätteet lähinnä ruoantähteistä vai perkausjätteistä. Empiriassa käytettiin tutkimusmenetelminä asiakaskyselyn ohella haastattelua, keskusteluja esimerkiksi Amica-ravintoloiden henkilökunnan kanssa sekä havainnointia. Tutkimusmenetelmät tukivat hyvin toisiaan ja loivat empirialle pohjaa.
Asiakasbiojätteen määrä oli suoraan verrannollinen ruokalistaan. Jos ruokana oli broileria, jossa oli luita ja nahkaa, kasvoi biojätteen määrä saman tien. Yhtenä biojätteen punnitsemispäivistä oli salaattipöydässä tarjolla kuorellisia vesimelonin paloja ja pääruokavaihtoehtona broileria, silloin asiakasbiojätteen määrä oli 19 kiloa. Verrattuna päivään, jolloin ruokana oli leike ja perunamuusia, jolloin asiakasbiojätteen määrä oli vain 10 kiloa. Asiakasbiojätteen määrä henkilöä kohden vaihteli 60 gramman ja 28 gramman välillä. Kuitenkin asiakaskyselyn perusteella asiakkaat eivät itse myöntäneet jättävänsä ruokaa, vaan suurin osa sanoi syövänsä lautasensa tyhjäksi. Silti jokaisella tutkitulla lautasella oli ruoantähteitä, joita ei joko jaksettu syödä tai ruoan maku ei miellyttänyt.
Milloinkaan ei tulla pääsemään niin optimaaliseen tilanteeseen, ettei ruokailija jättäisi lautaselle tähteitä. Kuitenkin voidaan tavoitella tilaa, jossa lautastähteitä jäisi koko ajan yhä vähemmän. Ruokasaliin voidaan tuoda informatiivisia kylttejä, jotka saisivat asiakkaat miettimään ruoan ottamistaan. Biojätteisiin heitetyn ruoantähteiden määrä voidaan kertoa suoraan asiakkaille tarjottimien palautusvaiheessa erilaisin kyltein tai taulukoin. Näin asiakkaat saattaisivat miettiä, paljonko he itse jättävät ruokaa lautaselle. Eduskunnan Amica-ravintolat voivat punnita säännöllisesti asiakasbiojätteen määrää jatkossa ja katsoa, pienenisivätkö määrät informaation myötä.