Lapsihavainnointi päiväkodin varhaiskasvatuksen työmenetelmänä

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin varhaiskasvatuksen VKK-Metro -hankkeessa. Hanke toteute-taan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn kanssa ajalla 2008 – 2009. Sen tarkoituksena on varhaiskasvatuksen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittäminen, sekä varhaiskasvatuksen tutkimustiedon lisääminen.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoossa sijaitsevan Mankkaan päiväkodin kanssa, josta VKK-Metro -hankkeeseen osallistui esiopetusryhmä. Esiopetusryhmän kehittämiskohteena oli lapsihavainnoista saadun tiedon siirtäminen omaan työhön, vanhemmille ja tätä kautta kasvatuskumppanuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lapsihavainnointia toteutetaan Mankkaan päiväkodin esiopetusryhmässä ja miten siitä saatu tieto välittyy kasvatuskeskusteluissa esiopetusryhmän lasten vanhemmille.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja siinä käytettiin etnografista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja virikkeitä antavalla haastattelulla. Haastatteluissa käytettiin virikkeenä videokatkelmaa vanhemman kanssa käydystä kasvatuskeskustelutilaisuudesta. Tiedonkeruu tapahtui kokonaisuudessaan alkukeväällä 2009 ja saadut aineistot analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että lapsihavainnointia toteutetaan aktiivisesti päiväkodin esiopetusryhmässä. Lapsihavainnoista keskusteltiin, niitä dokumentoitiin ja niistä saatua tietoa hyödyn-nettiin ryhmän toiminnassa. Tuloksissa korostui toiminnan lapsilähtöisyys, mikä näkyi sekä työntekijöiden puheissa että toiminnassa. Vanhempien kokemukset kasvatuskeskustelutilaisuudesta olivat positiivisia ja he kokivat saaneensa tarpeellista tietoa lapsestaan. Vanhemmille välittynyt tieto ja sen määrä kuitenkin vaihtelivat keskusteluiden välillä. Vaihtelevuutta esiintyi sen suhteen, millä tavoin ja missä laajuudessa he saivat tietoa lapsensa kehityksen osa-alueista ja taitotasoista. Sekä havaintomme että haastattelut osoittivat kasvatuskumppanuuden toteutuvan hyvin vanhempien ja esiopetusryhmän henkilökunnan välillä.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousi kehittämisideoita koskien lapsihavainnointia ja siitä saadun tiedon välittymistä vanhemmille. Kehittämisideat liittyivät työntekijöiden toiminnan yhtenäistämiseen, dokumentoinnin kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen, systemaattisen havainnoinnin lisäämiseen, lapsihavainnointilomakkeen käytön tehostamiseen ja lapsen taitotasojen kattavampaan käsittelyyn kasvatuskeskustelutilaisuudessa.

Child observation as a working method in early childhood education

This thesis was carried out in the VKK-Metro program of early childhood education and care in co-operation with the municipalities in Helsinki region, the University of Helsinki, and the Center of Expertise on Social Welfare (SOCCA) during the years 2008 - 2009. Its purpose is to develop the evaluation and documentation of early childhood education and to increase the research-based knowledge on early childhood education.

This thesis was implemented in the pre-school education group in Mankkaa day-care center in Espoo. The aim for improvement in the pre-school group was the transfer of information gained from child observation to the employees' daily work and to parents, leading eventually to educational partnership. The aim of this thesis was to find out how child observation is carried out in the pre-school education group in Mankkaa day-care center, and how the knowledge gathered from it is delivered to parents through the discussions on upbringing.

This thesis utilizes the ethnographic research design, where data is gathered through partaking observation and stimulating interviews. The stimulus in the interviews was a video clip of a discussion on upbringing with a parent. The gathering of data took place in the early spring of 2009 and the information obtained was analyzed with the help of a theory bound content analysis.

The results showed that the children in a pre-school group are observed in many different ways. The observations were discussed, documented, and the knowledge gathered from them utilized in the routines of the group. Child-centeredness was highlighted in the results - evident in both the speech and actions of the employees. Parents' experiences of the discussions on upbringing were positive, and they felt they gained necessary information about their child. The quality and amount of information transferred to the parent varied from discussion to discussion, however, especially in terms of how and how much the parent found out about the development of the child and his or her levels of skill. Both our observations and interviews showed that the educational partnership is well carried out between the parents and the staff of the pre-school group.

New ideas for the development of child observation and the transfer of knowledge to parents were generated on the basis of this thesis. These dealt with increasing consistency in the ac-tions of the staff, improvement of quality and consistency in documentation, increase on the systematic observation of children, more effective use of the child observation form, and more thorough covering of the children's levels of skill in the discussions on upbringing.