Tämän päivän työikäiset huomisen ikääntyneitä : Miten 50-60-vuotiaat näkevät ikääntyneiden yksinäisyyden

Abstract

Tämä opinnäytetyö liittyy Espoon kaupungin ”Elämää vuosiin” –ikääntyneiden yksinäisyyden ehkäisyhankkeeseen. Opinnäytetyössä kuvataan 50−60-vuotiaiden käsityksiä ja ajatuksia ikääntyneiden yksinäisyydestä, sen kokemiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yksinäisyyden ennaltaehkäisy– ja lievittämiskeinoista. Työn tavoitteena on tuottaa Espoon kaupungille tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää ikääntyneiden yksinäisyyttä ehkäiseviä ja lievittäviä toimintamuotoja espoolaisille. Opinnäytetyössä ikääntyneillä tarkoitetaan yli 65-vuotiaita.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen. Teemat muodostettiin tutkimuskysymyksistä ja haastattelut suoritettiin keväällä 2010 yksilöllisesti viidelle 50—60-vuotiaalle espoolaiselle. Haastateltavien sukupuolelle, ammatille tai tarkalle iälle ei asetettu vaatimuksia. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulokset ovat osittain samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Ikääntyneiden yksinäisyyttä pidetään negatiivisena ja huolestuttavana ilmiönä, johon tulee yhteiskunnan tasolla puuttua. Sen kokemiseen nähdään vaikuttavan ihmisen persoonalliset ominaisuudet, iän mukanaan tuomat fyysiset rajoitukset ja sosiaalisten suhteiden väheneminen sekä yhteiskunnallisen arvostuksen alentuminen, jonka ajatellaan johtuvan ikääntyneen tuotannollisuuden vähentymisestä. Yksinäisyyden ennaltaehkäisykeinoina pidetään harrastamista, mielenkiinnon kohteista kiinni pitämistä sekä fyysisestä kunnosta huolehtimista. Yksinäisyyden kokemusta voidaan lievittää erilaisilla virike- ja toimintaryhmillä, joiden avulla ikääntynyt voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada elämyksiä, jotka säilyvät positiivisina muistoina.

Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että varhain omaksuttu aktiivinen elämänote, mielekäs tekeminen ja mahdollisiin ongelmiin varhain puuttuminen ehkäisevät yksinäisyyden kokemista ikääntyneenä.

People in working life today as tomorrow´s elderly - How do 50-60-year-olds perceive elderly people´s loneliness?

This thesis was carried out in Espoo city's project (Life into Years) the purpose of which was to prevent loneliness among elderly people. In this thesis conceptions and thoughts about elderly people's loneliness, factors connected to experiencing it and methods of alleviating it are described from 50—60-year-old-people's point of view. The aim of this thesis is to provide information that Espoo city can make use of when developing preventive and alleviative services for its citizens. In this thesis elderly people are defined as 65 years old or older.

This thesis was carried out as a qualitative study and the material was collected by a semi-structured theme interview. The interviews were conducted in the spring 2010 for five Espoo citizens aged 50—60 years. No requirements were set for the interviewees' sex, profession or specific age.

The findings were analyzed by qualitative content analysis. The findings of this thesis are partially similar to the findings of previous research. Elderly people's loneliness is considered to be a negative and alarming phenomenon, which should be intervened by society. Factors that are considered to affect experiencing loneliness are per-sonal characteristics, aging-associated physical restrictions and decreasing of social relation-ships together with lower social appreciation, which is thought to be due to the decrease in elderly people’s productivity. Hobbies, holding on to personal interests and taking care of physical fitness are considered to prevent loneliness. Experiences of loneliness can be alle-viated by different kinds of activity groups with the help of which elderly people can feel unity and have experiences that stay in their mind as positive memories.

It can be stated on the basis of the findings that an early-adopted active way of life, rewarding activities and early intervention in possible problems prevent the experiences of loneliness among elderly people.