Lievästi kehitysvammaisen nuoren aikuisen kokemus omasta aikuisuudestaan
Heikkinen, Tuulia; Paukku, Sanna (2010)
Heikkinen, Tuulia
Paukku, Sanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162420
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuoren lievästi kehitysvammaisen aikuisen kokemusta omasta aikuisuudestaan ja siihen liittyvistä taidoistaan. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja tutkimustehtävänä on kuvata lievästi kehitysvammaisen nuoren aikuisen elämää. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: miten kehitysvammaiset jäsentävät aikuisuuden, miten kehitysvammaiset kokevat oman aikuisuutensa, tulevatko haastateltavat kehitysvammaiset mielestään kohdelluiksi aikuisina ja millaiset aikuisuuden taidot haastateltavilla on. Teoriaosuudessa käsitellään kehitysvammaisuutta, aikuisuutta ja kehitysvammaisen henkilön aikuisuutta.
Itse haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien elämäntilannetta ja aikuisuuden taitoja kysymyksillä, jotka oli jaettu 12 aikuisuuteen liittyvään kategoriaan. Haastattelun lopuksi esitettiin kysymyksiä, joilla selvitettiin haastateltavien käsityksiä aikuisuudesta sekä selvitettiin miten he kokevat oman aikuisuutensa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Lisäksi tiedonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia haastatteluhetkellä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.
Haastatellut kehitysvammaiset kokivat aikuisuuden muodostuvan monista seikoista. Aikuisuuden määriteinä esille nousivat aikuismainen käytös, täysi-ikäisyys ja aikuistuminen sekä ominaisuuksina kaunis ulkonäkö ja terveys. Rikollisuus ja väkivalta sekä alkoholin käyttö nähtiin negatiivisina asioina. Aikuisuus nähtiin myös monien asioiden kokonaisuutena ja erilaisuus ja yksilöllisyys siihen kuuluvina. Yhtä vielä alaikäistä haastateltua lukuun ottamatta kaikki kokivat olevansa aikuisia. Itsestä aikuisen tekivät täysi-ikäisyys ja aikuistuminen, itsenäisyys ja omista asioista huolehtiminen, itsenäinen asuminen, työssä käyminen ja parisuhde. Haastatellut kokivat pääosin tulevansa myös kohdelluiksi aikuisina. Aikuisuuden taitoina nousivat esiin kodista huolehtiminen, itsestä huolehtiminen, käytännön taidot, omien asioiden hoitaminen, liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja ajattelutaidot.
Itse haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien elämäntilannetta ja aikuisuuden taitoja kysymyksillä, jotka oli jaettu 12 aikuisuuteen liittyvään kategoriaan. Haastattelun lopuksi esitettiin kysymyksiä, joilla selvitettiin haastateltavien käsityksiä aikuisuudesta sekä selvitettiin miten he kokevat oman aikuisuutensa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Lisäksi tiedonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia haastatteluhetkellä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.
Haastatellut kehitysvammaiset kokivat aikuisuuden muodostuvan monista seikoista. Aikuisuuden määriteinä esille nousivat aikuismainen käytös, täysi-ikäisyys ja aikuistuminen sekä ominaisuuksina kaunis ulkonäkö ja terveys. Rikollisuus ja väkivalta sekä alkoholin käyttö nähtiin negatiivisina asioina. Aikuisuus nähtiin myös monien asioiden kokonaisuutena ja erilaisuus ja yksilöllisyys siihen kuuluvina. Yhtä vielä alaikäistä haastateltua lukuun ottamatta kaikki kokivat olevansa aikuisia. Itsestä aikuisen tekivät täysi-ikäisyys ja aikuistuminen, itsenäisyys ja omista asioista huolehtiminen, itsenäinen asuminen, työssä käyminen ja parisuhde. Haastatellut kokivat pääosin tulevansa myös kohdelluiksi aikuisina. Aikuisuuden taitoina nousivat esiin kodista huolehtiminen, itsestä huolehtiminen, käytännön taidot, omien asioiden hoitaminen, liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja ajattelutaidot.