Verkoston kehittämisen menetelmät ja niiden käyttö työelämän kehittämishankkeissa

Abstract

Verkostoituminen on 2010- luvun tärkeimmistä muutosilmiöistä. Se koskettaa koko yhteiskuntaa. Verkostotaloudessa talouden ja yritysten ohjausmekanismit muuttuvat, mikä aiheuttaa aivan uudenlaisia haasteita yrityksille ja julkisille organisaatioille.

Työelämän kehittämisohjelmassa (TYKES) on toteutettu yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on ollut verkostoituminen. Tässä opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena on kaksi verkoston kehittämishanketta, pirkanmaalaisten sosiaalipalveluyritysten laatuverkostohanke ja Itä -Helsingin kuntoutusalan yritysten verkostoitumishanke sekä niissä käytetyt menetelmät.

Opinnäytetyössä selvitettiin verkoston kehittämisprosessien sisältöä ja sitä, miten menetelmät eli Partner - Laatuverkosto ja ITE – itsearviointimenetelmä tukivat verkoston luomista ja toiminnan kehittämistä. Tarkoituksena oli ymmärtää laadullisen tutkimuksen keinoin, mihin seikkoihin verkostoitumista koskevissa kehittämishankkeissa tulee kiinnittää huomiota, jotta tuloksia saavutetaan. Tutkimuksen tietoperustana on verkostotutkimus ja prosessijohtamisen kirjallisuus.

Tutkituissa verkostohankkeissa yritykset kehittivät samanaikaisesti verkoston toimintaa ja yritysten palveluita, joten kehittämishankkeissa oli kyse monen yhtäaikaisen prosessin muodostamasta kokonaisuudesta. Tutkituissa tapauksissa hankesuunnitelmien tavoiteasettelu ja käytännön toteutus eivät vastanneet toisiaan. Käytännön toteutuksessa verkoston yhteistyölle asetettuja tavoitteita yhteisen laatujärjestelmän tai palveluketjujen kehittämisestä ei saavutettu. Sen sijaan syntyi yrityskohtaisia tuloksia ja välittömästi konkreettista hyötyä tuottavia yhteistyötapoja kuten yritysten markkinointiyhteistyötä.

Menetelmät ohjasivat kiinnittämään huomiota verkoston ja laadunhallinnan kannalta oikeisiin muuttujiin, joten ne toimivat teoriassa hyvin verkoston ja laadunkehittämisen työkaluina. Menetelmien käyttö on kuitenkin kytkettävä tiiviisti kehittämishankkeen tavoiteasetteluun, jotta verkoston toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

Networking is one of the most powerful transients of the decade 2010. It influences the whole society. Network economy causes a change in steering mechanisms of the public economy and companies, which creates new kinds of challenges for the companies and public organizations.

In the development program for the working life (Työelämän kehittämisohjelma, TYKES) development projects were carried out with companies and public organizations that had established an objective to enhance their networking. Two development projects regarding networking were studied in this thesis: Social services organizations’ located in Pirkanmaa) quality network project and Eastern Helsinki rehabilitation service providers’ networking project. The methods utililized in these two projects were carefully examined.

The content of the networking development processes and how the methods, i.e. Partner – Quality network and ITE – self assessment method, supported the network creation and performance development. By using qualitative research methods, the objective was to explore which circumstances are the ones that need to be addressed in order to achieve desired results. The theoretical foundation of this study lies on network research and process management literature.

In the projects studied in this thesis, organizations developed simultaneously the operations of the network and services of the organizations. Therefore, these development projects can be described as unities concerning multiple processes. In the studied projects, the set of objectives and the realization did not meet. Furthermore, the objectives imposed to the collaboration of the network and service chain were not met. Instead, company specific results and collaboration methods, such as marketing collaboration, that produced immediate concrete benefits were generated.

The methods guided to pay attention to the right variables regarding network and quality management and therefore they worked well as tools for improving networking and quality processes. However, method utilization has to be tied closely to the objectives in order to achieve the targets set for the operation of the network.