Lapsi ja musiikki : Musiikinopetuksen ja musiikkiharrastuksen merkitys lapsen kehityksessä viimeaikaisten tutkimusten mukaan
Korkka, Mari (2011)
Korkka, Mari
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188411
Tiivistelmä
Monet pedagogit ovat huomanneet käytännössä, miten musiikkia harrastavat lapset ovat hyötyneet musiikkiopinnoistaan monilla tavoilla myös muiden aineiden opinnoissaan. Tätä ilmiötä pystytään nykyisin varsinkin aivotutkimuksen tutki-musmenetelmillä tieteellisesti tutkimaan ja selvittämään, miten musiikinopiskelu vaikuttaa kasvavaan ja kehittyvään lapseen. Erityisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tutkimus on ollut vilkasta. Tässä opinnäytetyössä käyn läpi näitä tutkimuksia ja pohdin, miten niiden tuloksia pitäisi hyödyntää.
Taustateoriana käytän Gardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa ihmisen älykkyyskapasiteetti jaetaan seitsemään osaan: matemaattis-loogiseen, kielelliseen, avaruudelliseen, musikaaliseen, kehollis-kinesteettiseen, sekä inter- ja intrapersoonalliseen älykkyyteen. Tätä jakoa mukaillen olen jakanut oman tutkimukseni musiikinopetuksen ja musiikkiharrastuksen vaikutuksesta lapsen motoriseen, kielelliseen, älylliseen, sosiaaliseen ja tunne-elämän kehitykseen sekä muihin vaikutuksiin, joihin kuuluvat keskittymiskyvyn, muistin, itsekäsityksen, luovuuden ja fysiologisten ja neurologisten ominaisuuksien muutokset.
Selvitetyissä tutkimuksissa käytettiin yleisimmin erityistä musiikinopetusta saanutta tutkimusryhmää ja ilman vastaavaa opetusta ollutta vertailuryhmää. Tutkimustuloksina selvisi, että musiikinopetus auttaa miltei poikkeuksetta oppilaita saamaan testeissä paremmat pisteet kuin vertailuryhmä, eli musiikilla on selvästi positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen. Tehostettua musiikinopetusta saaneet lapset kehittyivät motorisesti enemmän kuin vertailuryhmä, he oppivat äidinkieltään paremmin, heidän älykkyysosamääränsä nousi ja matemaattiset ja sosiaaliset taitonsa kehittyivät nopeammin kuin vertailuryhmän, ja he edistyivät tunne-elämältään enemmän kuin vertailuryhmä. Myös heidän keskittymiskykynsä, muistinsa ja itsekäsityksensä oli parempi kuin ilman vastaavaa musiikinopetusta olleiden lasten. Musiikinopetuksen vaikutus luovuuteen oli selkeä. Musiikkiharrastuksella todettiin olevan myös yhteys vähäisempään ylipainon riskiin, ja sen on todettu vaikuttavan aivojen rakenteisiin laajentamalla kuulo- ja keskittymiskyvystä vastaavia aivoalueita.
Avainsanat: lapsi, musiikkiharrastus, musiikinopetus, älykkyys, kehitys, motoriikka, älykkyysosamäärä, sosiaalisuus, tunne-elämä, keskittymiskyky, muisti, itsekäsitys, luovuus
Taustateoriana käytän Gardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa ihmisen älykkyyskapasiteetti jaetaan seitsemään osaan: matemaattis-loogiseen, kielelliseen, avaruudelliseen, musikaaliseen, kehollis-kinesteettiseen, sekä inter- ja intrapersoonalliseen älykkyyteen. Tätä jakoa mukaillen olen jakanut oman tutkimukseni musiikinopetuksen ja musiikkiharrastuksen vaikutuksesta lapsen motoriseen, kielelliseen, älylliseen, sosiaaliseen ja tunne-elämän kehitykseen sekä muihin vaikutuksiin, joihin kuuluvat keskittymiskyvyn, muistin, itsekäsityksen, luovuuden ja fysiologisten ja neurologisten ominaisuuksien muutokset.
Selvitetyissä tutkimuksissa käytettiin yleisimmin erityistä musiikinopetusta saanutta tutkimusryhmää ja ilman vastaavaa opetusta ollutta vertailuryhmää. Tutkimustuloksina selvisi, että musiikinopetus auttaa miltei poikkeuksetta oppilaita saamaan testeissä paremmat pisteet kuin vertailuryhmä, eli musiikilla on selvästi positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen. Tehostettua musiikinopetusta saaneet lapset kehittyivät motorisesti enemmän kuin vertailuryhmä, he oppivat äidinkieltään paremmin, heidän älykkyysosamääränsä nousi ja matemaattiset ja sosiaaliset taitonsa kehittyivät nopeammin kuin vertailuryhmän, ja he edistyivät tunne-elämältään enemmän kuin vertailuryhmä. Myös heidän keskittymiskykynsä, muistinsa ja itsekäsityksensä oli parempi kuin ilman vastaavaa musiikinopetusta olleiden lasten. Musiikinopetuksen vaikutus luovuuteen oli selkeä. Musiikkiharrastuksella todettiin olevan myös yhteys vähäisempään ylipainon riskiin, ja sen on todettu vaikuttavan aivojen rakenteisiin laajentamalla kuulo- ja keskittymiskyvystä vastaavia aivoalueita.
Avainsanat: lapsi, musiikkiharrastus, musiikinopetus, älykkyys, kehitys, motoriikka, älykkyysosamäärä, sosiaalisuus, tunne-elämä, keskittymiskyky, muisti, itsekäsitys, luovuus