Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Keväällä levitetyn kipsin vaikutukset suorakylvöpellolle

Alestalo, Laura (2011)

 
Avaa tiedosto
Kevaalla levitetyn kipsin vaikutukset suorakylvopellolle.pdf (3.484Mt)
Lataukset: 


Alestalo, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035730
Tiivistelmä
Koe keväällä levitetyn kipsin vaikutuksista suorakylvöpellolle tehtiin Pukkilan Torpissa kasvu‎kautena 2010. Kipsikoe toteutettiin yhteistyössä lannoitefirma Yara Suomi Oyj:n kanssa ja se oli ‎osa Yaran ja Tekesin rahoittamaa TraP-projektia, jossa testataan kipsiä fosforikuormituksen ‎hallintaan. Kokeen tavoitteena oli tuottaa kokemuksia TraP-projektille kipsin kevätlevityksestä ‎suorakylvöpellolla ja saada koetuloksia kipsin vaikutuksista maahan sekä kasvuston ravinteiden ‎ottoon.‎

Kokeessa käytettiin Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaan kipsiä. Kipsiä syntyy fosforihappote‎ollisuuden sivutuotteena käsiteltäessä apatiittikiveä rikkihapolla. Kipsiä levitettiin koepellolle ‎kosteankalkin levitysvaunulla kaksi tonnia hehtaarille ja neljä tonnia hehtaarille ennen kylvöä. ‎Näitä aloja verrattiin keskenään, sekä koealaan johon ei levitetty lainkaan kipsiä. Tutkimuksia ‎tehtiin kasvuston havainnoinnin lisäksi maa-, kasvusto- ja siemennäytteiden avulla. Kasvilajina ‎kokeessa oli ohra. ‎

Tutkimuksen maanäytteet antoivat selkeitä tuloksia. Kipsi nosti maaperän johtolukua. Kipsi ‎soveltuu myös rikki ja kalsiumlannoitteeksi. Kasvustosta määritettyjen näytteiden perusteella ‎tulokset osoittautuvat paremmiksi kahden tonnin kipsinlisäys- ja kipsittömän alan näytteissä, kuin ‎neljän tonnin kipsinlisäysalan näytteissä. Myös jyvistä määritettyjen ravinnepitoisuuksien ja ‎laatutekijöiden osalta useat näytteet osoittivat kahden tonnin kipsinlisäysalan ja kipsittömän alan ‎jyvien olevan parempia neljän tonnin kipsinlisäysalan jyviin nähden. Erot kasvustonäytteissä, jyvien ‎ravinnepitoisuuksissa ja laatutekijöissä olivat kuitenkin hyvin pieniä.‎
‎
Tutkimukseni perusteella suorakylvöpeltoon kipsin levitysmääräksi keväällä kaksi tonnia heh-‎taarille on parempi kuin neljä tonnia hehtaarille. Neljää tonnia kipsiä hehtaarille ei suositella ‎kevätlevityksenä suorakylvössä, ettei johtoluku nouse liikaa ja vaikuta kasvin ravinteiden ottoon ja ‎kasvin kasvuun. ‎
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste