Osastofarmasiaprojektin vaikutuksia hoitajien lääkehoito-osaamiseen Hyvinkään terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla
Raanti, Mette; Karjalainen, Mila (2011)
Raanti, Mette
Karjalainen, Mila
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104264812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104264812
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli Hyvinkään perusterveydenhuollossa toteutunut osastofarmasiaprojekti, joka käynnistyi tammikuussa 2010 Hyvinkään terveyskeskussairaalan osastoilla yksi, yksitoista ja kaksitoista. Projektin yhtenä keskeisenä osana oli osastofarmasiakokeilu kyseisillä osastoilla. Tammikuussa 2010 Hyvinkään terveyskeskusten vuodeosastoilla aloitti toimintansa farmaseutti, jonka vastuualueena oli terveyskeskusvuodeosastojen lääkehuoltoon ja lääkehoitoon määritetyt tehtävät. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hyvinkään kaupungin perusturvan koti- ja laitospalvelut sekä terveyskeskussairaalan vuodeosastot. Projekti nähtiin ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi täydentämään osastojen sairaanhoitajamäärän vajetta. Osastofarmaseuttikokeilulla pyrittiin siihen, että hoitajille vapautuisi enemmän aikaa potilastyöhön. Kokeilun pyrkimyksenä oli myös lisätä osastojen voimavaroja lääkehoidon turvalliseen ja taloudelliseen kehittämiseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, onko osastofarmasiaprojekti vaikuttanut Hyvinkään terveyskeskussairaalan osastojen yksi, yksitoista ja kaksitoista sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien lääkehoito-osaamiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja tuottaa uutta tietoa siitä, onko osastofarmasialla ollut myönteisiä vaikutuksia hoitajien lääkehoidon teoreettisiin ja käytännön taitoihin. Tavoitteenamme oli myös kartoittaa osastojen hoitajien mielipiteitä osastofarmasiasta.
Opinnäytetyön toteutimme kvantitatiivisella, eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmen terveyskeskusosaston 84 perus-, lähi- ja sairaanhoitajaa. Jokaisella heistä oli kokemusta vuonna 2010 toimineesta osastofarmasiakokeilusta. Kysely teetettiin paperilomakkeilla, jotka sisälsivät 19 strukturoitua, eli suljettua kysymystä. Vastausten asenneasteikkona käytimme Likertin-asteikkoa. Hoitajille annettiin kolme viikkoa aikaa vastata kyselyyn. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuslomakkeita palautui yhteensä 36 kappaletta. Tutkimuksemme mukaan 75% vastanneista hoitajista otti osastofarmasian myönteisesti vastaan. 38% vastanneista koki lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen ja käsittelyn omakohtaisesti parantuneen osastofarmasian myötä. 44% vastanneista oli sitä mieltä, ettei potilaan ohjaamisen taidot lääkehoidossa olleet kuitenkaan parantuneet. 53% hoitajista oli sitä mieltä, että osastofarmasiakokeilu ei lisää täyttämään herkemmin lääkityspoikkeamailmoituksia.
Opinnäytetyön tekeminen oli pitkä, mutta palkitseva projekti. Haastavaa oli saada riittävästi kattavaa teoriatietoa aiheesta, sillä osastofarmasia on suhteellisen uusi ilmiö Suomessa. Toivomme, että tutkimuksestamme on hyötyä tutkimuksessa mukana olleiden osastojen lääkehoidon turvallisuuden kehittämiseen ja sitä kautta potilasturvallisuuden parantamiseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, onko osastofarmasiaprojekti vaikuttanut Hyvinkään terveyskeskussairaalan osastojen yksi, yksitoista ja kaksitoista sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien lääkehoito-osaamiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja tuottaa uutta tietoa siitä, onko osastofarmasialla ollut myönteisiä vaikutuksia hoitajien lääkehoidon teoreettisiin ja käytännön taitoihin. Tavoitteenamme oli myös kartoittaa osastojen hoitajien mielipiteitä osastofarmasiasta.
Opinnäytetyön toteutimme kvantitatiivisella, eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmen terveyskeskusosaston 84 perus-, lähi- ja sairaanhoitajaa. Jokaisella heistä oli kokemusta vuonna 2010 toimineesta osastofarmasiakokeilusta. Kysely teetettiin paperilomakkeilla, jotka sisälsivät 19 strukturoitua, eli suljettua kysymystä. Vastausten asenneasteikkona käytimme Likertin-asteikkoa. Hoitajille annettiin kolme viikkoa aikaa vastata kyselyyn. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuslomakkeita palautui yhteensä 36 kappaletta. Tutkimuksemme mukaan 75% vastanneista hoitajista otti osastofarmasian myönteisesti vastaan. 38% vastanneista koki lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen ja käsittelyn omakohtaisesti parantuneen osastofarmasian myötä. 44% vastanneista oli sitä mieltä, ettei potilaan ohjaamisen taidot lääkehoidossa olleet kuitenkaan parantuneet. 53% hoitajista oli sitä mieltä, että osastofarmasiakokeilu ei lisää täyttämään herkemmin lääkityspoikkeamailmoituksia.
Opinnäytetyön tekeminen oli pitkä, mutta palkitseva projekti. Haastavaa oli saada riittävästi kattavaa teoriatietoa aiheesta, sillä osastofarmasia on suhteellisen uusi ilmiö Suomessa. Toivomme, että tutkimuksestamme on hyötyä tutkimuksessa mukana olleiden osastojen lääkehoidon turvallisuuden kehittämiseen ja sitä kautta potilasturvallisuuden parantamiseen.