Kehityskeskustelukäytännön tehostaminen : case: Ravintolakolmio-ryhmä
Nyman, Anne (2011)
Nyman, Anne
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056153
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee tehokasta kehityskeskustelukäytännettä osaamisen johtamiseen ja johtamisjärjestelmään linkittymisen näkökulmista. Case-yritykseksi on valittu Ravintolakolmio-ryhmä. Tutkimuksen pääongelmana on: miten Ravintolakolmio-ryhmän kehityskeskustelukäytäntöä tulisi tehostaa.
Kehityskeskustelu on yksi tärkeimmistä johtamisen työvälineistä, jossa päästään keskustelemaan työntekijän kanssa organisaation strategiasta ja tavoitteista, ja miten ne liittyvät työntekijän työhön. Kehityskeskustelu edistää myös työntekijän sitoutumista ja työsuorituksen paranemista. Se on myös tilaisuus, jossa varmistetaan että yksilön osaaminen ja kehittymistavoitteet ovat linjassa organisaation strategioiden ja tavoitteiden kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkimushavaintojen avulla selvittää mistä tekijöistä muodostuu tehokas ja toimiva kehityskeskusteluprosessi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi johtamisjärjestelmän ja osaamisen johtamisen linkittymistä kehityskeskusteluihin. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kehityskeskustelua suorituksen johtamisen näkökulmasta ja kehityskeskusteluprosessin eri vaiheita.
Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu case-yritykseen tehtyyn laadulliseen tapaustutkimukseen, jossa selvitetään case-yrityksen esimiesten näkemyksiä kehityskeskustelukäytänteestä. Tavoitteena oli löytää kehityskeskusteluprosessista kehityskohteita. Empiirisen osuuden tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastattelun teemat muodostuivat teoreettisenviitekehyksen pohjalta.
Tutkimus osoitti, että johdon sitoutuminen kehityskeskusteluprosessiin omalla esimerkillä sekä toiminta- ja dokumentointiohjeilla vaikuttaa merkittävästi prosessin tehokkuuteen. Tutkimuksessa myös havainnoitiin, että kehityskeskustelun avulla voidaan kartoittaa ja kehittää strategisesti tärkeää osaamista yksilötasolla ja muodostaa kokonaiskuva osaamisen nykytilasta organisaatiossa. Kehityskeskusteluja voidaan myös tehostaa tulevaisuudessa sopimalla työntekijän kanssa toimintaa kehittävistä tavoitteista, seurannasta, mittareista ja palkitsemisesta.
Kehityskeskustelu on yksi tärkeimmistä johtamisen työvälineistä, jossa päästään keskustelemaan työntekijän kanssa organisaation strategiasta ja tavoitteista, ja miten ne liittyvät työntekijän työhön. Kehityskeskustelu edistää myös työntekijän sitoutumista ja työsuorituksen paranemista. Se on myös tilaisuus, jossa varmistetaan että yksilön osaaminen ja kehittymistavoitteet ovat linjassa organisaation strategioiden ja tavoitteiden kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkimushavaintojen avulla selvittää mistä tekijöistä muodostuu tehokas ja toimiva kehityskeskusteluprosessi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi johtamisjärjestelmän ja osaamisen johtamisen linkittymistä kehityskeskusteluihin. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kehityskeskustelua suorituksen johtamisen näkökulmasta ja kehityskeskusteluprosessin eri vaiheita.
Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu case-yritykseen tehtyyn laadulliseen tapaustutkimukseen, jossa selvitetään case-yrityksen esimiesten näkemyksiä kehityskeskustelukäytänteestä. Tavoitteena oli löytää kehityskeskusteluprosessista kehityskohteita. Empiirisen osuuden tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastattelun teemat muodostuivat teoreettisenviitekehyksen pohjalta.
Tutkimus osoitti, että johdon sitoutuminen kehityskeskusteluprosessiin omalla esimerkillä sekä toiminta- ja dokumentointiohjeilla vaikuttaa merkittävästi prosessin tehokkuuteen. Tutkimuksessa myös havainnoitiin, että kehityskeskustelun avulla voidaan kartoittaa ja kehittää strategisesti tärkeää osaamista yksilötasolla ja muodostaa kokonaiskuva osaamisen nykytilasta organisaatiossa. Kehityskeskusteluja voidaan myös tehostaa tulevaisuudessa sopimalla työntekijän kanssa toimintaa kehittävistä tavoitteista, seurannasta, mittareista ja palkitsemisesta.
