18-30 -vuotiaiden pikavipin käyttö
Virtanen, Hanna (2009)
Virtanen, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905192970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905192970
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miksi niin moni 18-30-vuotias rahoittaa elämäänsä pikalainojen eli pikavippien avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on tutustua pikavippeihin, niiden ongelmiin ja hyötyihin, käyttäjiin ja yrityksiin sekä tutkia 18-30-vuotiaiden pikavippien käyttöä.
Opinnäytetyö on jaettu kahteen osaan, teoriaan ja kyselyn tulosten analysointiin. Teoriaa on kerätty kirjallisuudesta, muista tutkimuksista ja opinnäytetöistä, lehtiartikkeleista sekä Internetistä. Kysely on toteutettu Kyselykone–sivustojen kautta ja vastauskutsut lähetetty erään henkilöstöyrityksen asiakasrekisteristä satunnaisotannalla valituille henkilöille. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 55 ja pikavipin käyttöä on tarkasteltu ja analysoitu näiden henkilöiden vastausten perusteella.
Pikavippien käyttö on aiheuttanut monia ongelmia, joista suurimpina ovat kuntien velkaneuvonnan kasvavat jonot. Yrityksiä on syytetty koronkiskonnasta, henkilötietolain rikkomisesta ja liian houkuttelevasta mainonnasta. Pikavippien käyttäjät ovat usein 20-30-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka edustavat uutta kulutuskäyttäytymistä. Pikavipeillä rahoitetaan niin vuokra, ruoka kuin uudet huonekalutkin. Nuorten taloudelliset perustiedot ovat hälyttävän heikot eivätkä vanhemmatkaan osaa valuuttamuutoksen jälkeen hahmottaa tuotteiden hintoja. Vaikka lainsäädäntöä ollaan muuttamassa, ei se yksin tule poistamaan kaikkia ongelmia.
Kyselyn vastausten perusteella käyttäjistä on helppo erottaa kaksi ryhmää. Henkilöihin, jotka käyttävät ottamansa pikavipin todelliseen tarpeeseen eivätkä välttämättä halua kertoa siitä muille, sekä henkilöihin, joiden elämäntapana on eläminen yli varojen. Pikavippiä otettaessa ei tutustuta lainan ehtoihin eikä todelliseen vuosikorkoon vaan enemmän luotetaan käyttökokemuksiin ja katsotaan lainan kuluja, jotka eivät anna oikeaa kuvaa lainan hinnasta. Toisaalta kaikkien suunnitelmiin ei edes kuulu lainan maksaminen takaisin.
Kulutuskäyttäytyminen opitaan jo hyvin varhaisessa iässä, mutta kukaan ei halua ottaa kulutuskasvatuksesta vastuuta. Huimat korot takaavat yrityksille suuret voitot eikä yritysten valvonta kuulu kenellekään.
Opinnäytetyö on jaettu kahteen osaan, teoriaan ja kyselyn tulosten analysointiin. Teoriaa on kerätty kirjallisuudesta, muista tutkimuksista ja opinnäytetöistä, lehtiartikkeleista sekä Internetistä. Kysely on toteutettu Kyselykone–sivustojen kautta ja vastauskutsut lähetetty erään henkilöstöyrityksen asiakasrekisteristä satunnaisotannalla valituille henkilöille. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 55 ja pikavipin käyttöä on tarkasteltu ja analysoitu näiden henkilöiden vastausten perusteella.
Pikavippien käyttö on aiheuttanut monia ongelmia, joista suurimpina ovat kuntien velkaneuvonnan kasvavat jonot. Yrityksiä on syytetty koronkiskonnasta, henkilötietolain rikkomisesta ja liian houkuttelevasta mainonnasta. Pikavippien käyttäjät ovat usein 20-30-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka edustavat uutta kulutuskäyttäytymistä. Pikavipeillä rahoitetaan niin vuokra, ruoka kuin uudet huonekalutkin. Nuorten taloudelliset perustiedot ovat hälyttävän heikot eivätkä vanhemmatkaan osaa valuuttamuutoksen jälkeen hahmottaa tuotteiden hintoja. Vaikka lainsäädäntöä ollaan muuttamassa, ei se yksin tule poistamaan kaikkia ongelmia.
Kyselyn vastausten perusteella käyttäjistä on helppo erottaa kaksi ryhmää. Henkilöihin, jotka käyttävät ottamansa pikavipin todelliseen tarpeeseen eivätkä välttämättä halua kertoa siitä muille, sekä henkilöihin, joiden elämäntapana on eläminen yli varojen. Pikavippiä otettaessa ei tutustuta lainan ehtoihin eikä todelliseen vuosikorkoon vaan enemmän luotetaan käyttökokemuksiin ja katsotaan lainan kuluja, jotka eivät anna oikeaa kuvaa lainan hinnasta. Toisaalta kaikkien suunnitelmiin ei edes kuulu lainan maksaminen takaisin.
Kulutuskäyttäytyminen opitaan jo hyvin varhaisessa iässä, mutta kukaan ei halua ottaa kulutuskasvatuksesta vastuuta. Huimat korot takaavat yrityksille suuret voitot eikä yritysten valvonta kuulu kenellekään.