Muistisairaan diabetes hoitokodissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tiivistelmä Tekijä: Kelin Ari Työn nimi: Muistisairaan diabetes hoitokodissa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Tutkintonimike: sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysala Asiasanat: diabetes, muistisairaudet, hoitokodit, ympärivuorokautinen hoito, iäkkäät, elämänlaatu Hoitokodeissa asuvilla iäkkäillä ihmisillä on nykyisin lähes kaikilla jokin itsenäistä kotona selviytymistä vaikeuttava muistisairaus. Keskimäärin yhdellä neljästä on nykyisin myös diabetes. Diabetes ja muistisairaus on iäkkäällä ja haurastuneella asukkaalla haastava yhdistelmä. Muistisairauteen liittyvät käytösoireet, puheen tuoton ja ymmärtämisen vaikeudet, mahdolliset muut sairaudet, diabeteksen komplikaatiot, ruokahalun ja oiretiedostuksen heikentyminen ja itsenäisen liikkumisen vaikeutuminen muodostavat monimutkaisen, yksilöllisen ja vaihtelevan oirekirjon. Toimeksiantajani oli Hoitokoti Toppila Kajaanin Salmijärvellä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkiyttää ja yhtenäistää muistisairaiden diabeteksen hoitokäytäntöjä ja kohottaa diabeteksen hoidon laatua Hoitokoti Toppilassa sekä muissa hoitokodeissa Kainuun soten alueella. Opinnäytetyöni tarkoitus oli alan ammattijulkaisujen ja tutkimuskirjallisuuden perusteella selvittää, miten muistisairauksia ja diabetesta sairastavia hoitokodissa asuvia ihmisiä tulisi elämän loppuvaiheessa hoitaa niin, että heidän kokonaisvaltainen hyvinvoin-tinsa toteutuisi niin hyvin kuin mahdollista. Tarkastelin tutkimusaineistoani hyvän ympärivuorokautisen muistisairaiden Käypä hoito -ohjeistuksen näkökulmasta. Olen tehnyt opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kokosin aineiston asiasana- ja manuaalisina hakuina eri tietokannoista. Aineistohaun tuloksena valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kuusitoista artikkelia, joista viisi on kotimaisia ja muut englanninkielisiä ammattijulkaisuja ja hoitosuosituksia eri puolilta maailmaa. Teemoittelin aineiston kuuteen kategoriaan: muistisairauden käytösoireet, lääkehoito, hoitotasapaino, verensokerin häiriöiden välitön hoito, toimintakyky ja palliatiivinen hoito. Aineistosta löytyi joukko kansainvälisesti yhteneviä hyvän hoidon periaatteita. Eri maiden ja maanosien välillä on muistisairaiden diabeteksen hoitosuosituksissa vain pieniä eroja. Iäkkäiden verensokeri- ja lipiditavoitteet ovat selvästi väljemmät kuin keski-ikäisillä. Olennaisinta iäkkäillä on ehkäistä hypoglykemiat ja oireiset hyperglykemiat. Muistisairaan diabeteksen hyvä hoito on yksilöllistä ja henkilökohtaista. Lääkehoidossa tulee käyttää mahdollisimman pieniä annoksia ja vain välttämättömiä lääkkeitä. Kaikki diabeteslääkkeet eivät sovi iäkkäille, ja munuaisten toimintakykyä pitää seurata. Jokaisen hoitajan tulisi kyetä tunnistamaan asukkaan hypo- tai hyperglykemian oireet ja osata tarvittavat korjaustoimenpiteet. Muistisairaan diabeteksen hoito edellyttää hoitajilta näyttöön pohjautuvaa tietoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, monipuolista osaamista ja asukkaan voinnin ja oireiden tarkkaa seurantaa ja arviointia. Iäkkäiden diabeteksen hoidossa tärkeintä on asukkaan hyvinvointi. Toistuvat turvalliset rutiinit, hyvä ravitsemus ja rauhallinen ja esteetön ympäristö tukevat sekä diabeteksen että muistisairaan hyvinvointia. Jokaisella diabetesta sairastavalla asukkaalla tulee olla henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyvä diabeteksen hoitosuunnitelma. Sen tulisi sisältää myös hyvissä ajoin yhdessä pohdittu elämän loppuvaiheisiin asti ulottuva hoitotahto. Opinnäytetyöprosessin aikana nousi esiin kaksi tarpeellista jatkotutkimusaihetta: käytännöllisen opaslehtisen työstäminen hoitajille iäkkään muistisairaan ihmisen diabeteksen hoidosta ja hoitajien diabetesosaamisen ja mahdollisten täydennyskoulutustarpeiden tutkiminen.

Abstract Author: Kelin Ari Title of the Publication: Nursing Home Residents with Diabetes and Memory Disorder – a narrative literature review Degree Title: Bachelor of Health Care, Nursing Keywords: diabetes, memory disorders, nursing home, elderly, quality of life Almost all elderly persons living in nursing homes nowadays have a memory disorder making it impossible for them to cope with everyday living at home. Approximately every fourth long-term care resident also has diabetes. Diabetes and memory disorder are a challenging combination for an old and fragile resident. Behavioral symptoms related to memory disorders, difficulties speaking and understanding, other diseases, complications of diabetes, loss of sensation of hunger and symptom awareness, and difficulties moving independently constitute a complicated, individual and varying spectrum of symptoms. The commissioner of this thesis was Toppila Nursing Home located in the village of Salmijärvi in Kajaani. The aim of this thesis was to clarify and standardize nursing practices in diabetes care of residents with memory disorder and raise the quality of diabetes care in nursing homes in Kainuu region. The purpose of was to study, based on professional articles and research literature, how nursing home residents with both diabe-tes and memory disorder should be treated in the final stage of their lives so that their comprehensive wellbeing would also be actualized. The research material was reviewed from the perspective of the Finnish Current Care Guidelines for good 24/ 7 care of elderly persons with memory disorder. The method of narrative literature review was used in this thesis. The literature was collected from free electronic databases and completed manually in libraries. The literature consisted of sixteen studies and articles published after 2015. The literature was classified into the following categories: behavioral symptoms of memory disorder, diabetes drugs, monitoring glucose levels, treatment in acute situations, functional capacity and palliative care. Based on the research material some internationally identical principles of good diabetes care were abstracted. There were only minor differences in diabetes care recommendations between countries and continents. Guidelines for elderly people’s blood sugar and lipid values are not as closely defined as for middle-aged persons. The most essential thing is to prevent hypoglycemia and symptomatic hyperglycemia. Good care for an elderly person with diabetes and memory disorder is individual and personified. Minimum drug preparations and doses should be used. Not all diabetes drugs are suitable for elderly people. The renal function should be controlled regularly. Every nurse should be aware of possible symptoms of hypoglycemia and hyperglycemia and have skills to act correctly in acute situations. This requires that nurses have evidence-based knowledge, good communication skills and diverse competences and that residents’ wellbeing and symptoms are monitored and assessed carefully. Comprehensive wellbeing is the most important aim in the diabetes care of the elderly. Regular and safe routines, good nutrition, and calm and barrier-free environment support the wellbeing of patients with memory disorder and diabetes. Every diabetic resident should have a personal advanced care plan made together with staff, resident and his family. This plan should also include an individual diabetes care plan and a plan for the end-of-life care. Two different subjects for further research emerged during the thesis process: a practical nursing guidebook about the diabetes care of elderly persons with memory disorder for nursing staff and a survey to explore nurses’ diabetes competence and possible further education needs.