Väkivallan ehkäisy ja hallinta ravintolan salissa
Savolainen, Jouni (2009)
Savolainen, Jouni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223073
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on auttaa ravintola-alan esimiehiä parantamaan ravintolan salissa työskentelevän asiakaspalveluhenkilöstön turvallisuutta ehkäisemällä ja hallitsemalla uhka- ja väkivaltatilanteita. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, CD-muotoon laaditusta turvallisuusoppaasta ja kirjallisesta työstä. Opinnäytetyössä ei ole käsitelty omaisuuden menettämiseen liittyviä tilanteita, kuten esimerkiksi murrot. Hotelli - ja ravintola -alan väkivaltatilanteet syntyvät tavallisimmin sisäänpääsyn rajoittamisesta, tiloista poistamisesta tai tilojen sulkemisesta, tarjoilun lopettamisesta tai asiakkaiden keskinäisten erimielisyyksien selvittämisistä. Kaikkia ravintoloissa tapahtuneita uhka- ja väkivaltatapauksia ei ilmoiteta viranomaisille. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä voidaan pitää väkivaltaa, valtaa, statusta ja statushaastetta sekä asiakaspalvelutyötä ravintolan salissa. Väkivalta jaotellaan fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan.
Hyvä asiakaspalvelu on useastakin syystä elintärkeä kilpailukeino ravintola-alalla. Tässä työssä hyvää asiakaspalvelua tarkastellaan työturvallisuutta lisäävänä tekijänä. Asiakaspalvelija, joka on luonteeltaan jämäkkä osaa omalla toiminnallaan ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä Asiakaspalvelijan oma aggressiivisuus synnyttää väkivaltaa asiakkaissa. Vuorovaikutus vaikuttaa uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Vuorovaikutukseen kuuluvat valta, statusvalta, ele-, ilme-, ilmiasu- ja kuvakieli, reviiri ja kosketus. Niin ikään peesaus, työ- ja ammattirooli ovat merkittäviä asioita vuorovaikutuksessa.
Lainsäädännön osalta tärkeimpiä pykäliä uhka- ja väkivaltatilanteita ehkäisemään on Työturvallisuuslaissa. Riskikartoituksilla, rakenteellisilla ja teknisillä tilaratkaisuilla, pakoreittien ennalta suunnittelulla, turvallisella työasulla, hyvällä palvelulla ja henkilöstön toimintatavoilla voidaan ehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteiden syntyä. Myös näpistys-, varkaus- ja ryöstötilanteisiin varautumalla, päihtyneiden asiakkaiden aiheuttamiin ongelmatilanteisiin varautumalla väkivaltatilanteisiin voidaan puuttua jo ennalta. Riskikartoituksen tekemiseen sisältyy myös riskejä, kuten ennakkoluulot ja itseään toteuttavat ennusteet. Ravintola-alan esimiehen on hyvä tuntea osallistavan johtamistavan merkitys, kun hän johtaa myyntiä, asiakaspalvelua ja turvallisuutta. Turva- ja toimintaohjeet sekä huoneentaulut on hyvä laatia yhdessä henkilöstön kanssa. Ravintolaan on hyvä valita turvavastaava, joka vastaa myös uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisystä.
Ihmiset käyttäytyvät stressaavissa tilanteissa eri tavoin. Paitsi päihteet myös mielen sairaudet ovat väkivaltatilanteiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Kun uhka- ja väkivaltatilanne on alkanut, asiakaspalvelijan oma käytös ja vuorovaikutus ovat ratkaisevassa asemassa väkivallan hallinnassa. Väkivallattomuus, toimintakyvyn säilyttäminen, puheella ja kuuntelemalla rauhoittaminen, sanaton viestintä ovat merkityksellisiä väkivaltatilanteen hallinnassa. Asiakasvalitusten oikeanlaisesta käsittelystä on myös apua uhkatilanteen hallinnassa.
Väkivalta- ja uhkatilanteet aiheuttavat monenlaisia vaikutuksia. Välitön apu ja hätäensiapu sekä työyhteisökäsittely auttavat väkivallan uhrin toipumista ja palautumista työkuntoiseksi. Väkivaltaa ei tule hyväksyä työhön kuuluvaksi osaksi ja väkivallasta on hyvä ilmoittaa ja pitää kirjaa.
Hyvä asiakaspalvelu on useastakin syystä elintärkeä kilpailukeino ravintola-alalla. Tässä työssä hyvää asiakaspalvelua tarkastellaan työturvallisuutta lisäävänä tekijänä. Asiakaspalvelija, joka on luonteeltaan jämäkkä osaa omalla toiminnallaan ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä Asiakaspalvelijan oma aggressiivisuus synnyttää väkivaltaa asiakkaissa. Vuorovaikutus vaikuttaa uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Vuorovaikutukseen kuuluvat valta, statusvalta, ele-, ilme-, ilmiasu- ja kuvakieli, reviiri ja kosketus. Niin ikään peesaus, työ- ja ammattirooli ovat merkittäviä asioita vuorovaikutuksessa.
Lainsäädännön osalta tärkeimpiä pykäliä uhka- ja väkivaltatilanteita ehkäisemään on Työturvallisuuslaissa. Riskikartoituksilla, rakenteellisilla ja teknisillä tilaratkaisuilla, pakoreittien ennalta suunnittelulla, turvallisella työasulla, hyvällä palvelulla ja henkilöstön toimintatavoilla voidaan ehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteiden syntyä. Myös näpistys-, varkaus- ja ryöstötilanteisiin varautumalla, päihtyneiden asiakkaiden aiheuttamiin ongelmatilanteisiin varautumalla väkivaltatilanteisiin voidaan puuttua jo ennalta. Riskikartoituksen tekemiseen sisältyy myös riskejä, kuten ennakkoluulot ja itseään toteuttavat ennusteet. Ravintola-alan esimiehen on hyvä tuntea osallistavan johtamistavan merkitys, kun hän johtaa myyntiä, asiakaspalvelua ja turvallisuutta. Turva- ja toimintaohjeet sekä huoneentaulut on hyvä laatia yhdessä henkilöstön kanssa. Ravintolaan on hyvä valita turvavastaava, joka vastaa myös uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisystä.
Ihmiset käyttäytyvät stressaavissa tilanteissa eri tavoin. Paitsi päihteet myös mielen sairaudet ovat väkivaltatilanteiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Kun uhka- ja väkivaltatilanne on alkanut, asiakaspalvelijan oma käytös ja vuorovaikutus ovat ratkaisevassa asemassa väkivallan hallinnassa. Väkivallattomuus, toimintakyvyn säilyttäminen, puheella ja kuuntelemalla rauhoittaminen, sanaton viestintä ovat merkityksellisiä väkivaltatilanteen hallinnassa. Asiakasvalitusten oikeanlaisesta käsittelystä on myös apua uhkatilanteen hallinnassa.
Väkivalta- ja uhkatilanteet aiheuttavat monenlaisia vaikutuksia. Välitön apu ja hätäensiapu sekä työyhteisökäsittely auttavat väkivallan uhrin toipumista ja palautumista työkuntoiseksi. Väkivaltaa ei tule hyväksyä työhön kuuluvaksi osaksi ja väkivallasta on hyvä ilmoittaa ja pitää kirjaa.