Työhyvinvointi : Työhyvinvointi edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa Helsingin kaupungin Kustaankartanon vanhus-tenkeskuksen osastojen C1, C2 ja C3:n (ruotsinkielisten osastojen) henkilökunnan työhyvinvoinnin tilaa henkilökunnan keskuudessa.

Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä lähestymistapaa, koska haluttiin selvittää olemassa oleva tilanne. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja siihen osallistui Kustaankartanon C-talon 36 hoitotyöntekijästä 24. Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin, jokainen kysymys käsiteltiin frekvenssein, teimme kirjanpitoa ja teimme saaduista vastauksista kuviota.

Opinnäytetyön kyselyyn osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko väsyneitä sekä stres-saantuneita. Vastaajien mukaan työ oli henkisesti ja fyysisesti raskasta. Usea hoitaja koki myös kiirettä työssään. Vastausten perusteella tiedonkulussa ilmeni myös ongelmia. Usea koki työyhteisössä työtovereiden väliset suhteet melko hyviksi. Lisäksi puolet vastaajista koki ylimmän johdon kiinnostuksen työntekijän hyvinvointiin melko neutraaliksi.

Jatkotutkimusehdotuksina esitämme opinnäytetyön tulosten pohjalta että työyhteisölle teetettäisiin kuormittavuustekijöitä kartoittava kysely, jossa määriteltäisiin jokaisen työntekijän henkilökohtaisen työhyvinvoinnin merkitys. Fyysisen ja henkisen kuormittuvuuden saisi näin ehkäpä myös kartoitettua paremmin.

Henkilökunnalle voisi teettää myös stressikyselyn, josta voisi ilmetä mitkä tekijät vaikuttavat stressin syntyyn, koska useat kyselyyn vastanneista kokivat stressiä.

"Well-being requires long-term development"

The goal of this thesis is to survey the City of Helsinki's Kustaankartano elderly center's wards C1, C2 and C3 (the Swedish-speaking sections) staff well-being.

This study used quantitative approach because we wanted to survey the existing situation. The data were gathered using a questionnaire. The questionnaire was voluntary, and 24 of the 36 health care workers of Kustaankartano's C block answered. The data were analyzed by descriptive statistical methods: each question was analyzed by a frequency, and we made records and a graph of the received responses.

The participants considered themselves to be fairly tired, and stressed. According to respondents, the job was physically and mentally tiring. Many nurses felt the rush of the job. Based on the responses, there were also problems in the flow of information. Many felt that the relationships with colleagues were fairly good. Half of the respondents felt that senior management's interest in employees' well-being was rather neutral.

For future research, we suggest that based on the results of our thesis, a workload survey is carried out, which could determine the importance of each employee's personal well-being. Physical and mental workload would thus, perhaps, be identified better.

Furthermore, staff could carry out a stress questionnaire, which could highlight the factors that influence the emergence of stress, because many of the respondents were stressed.