Hoitotyön laatu dementiayksiköissä
Lahtinen, Arja (2011)
Lahtinen, Arja
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310915
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli muistisairaiden hoitotyön kehittäminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata muistisairaiden hoidon laatua ja löytää tekijöitä, jotka tukevat hoidon laadun kehittämistä. Tulosten perusteella laadittiin toimintamalli, jonka toteuttaminen parantaa hoidon laatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka pohjautui Muistiliitto ry:n ”Hyvän hoidon kriteeristöön”. Tämä aineisto kuvasi hoidon laatua prosessitekijöiden näkökulmasta. Toisena aineistona käytettiin RAI- laatuindikaattoreiden lukemia, jotka kuvasivat dementiayksiköiden hoidon laatua hoidon tulosten näkökulmasta. ”Hyvän hoidon kriteeristön” vastauksia vertailtiin RAI – laatuindikaattoreiden arvoihin kehittämiskohteiden löytämiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhusten vastuualueen palvelutalojen dementiayksiköistä syksyllä 2010. Opinnäytetyössä tutkittiin kuuden dementiayksikön hoidon laatua. ”Hyvän hoidon kriteeristön” kyselyvastauksia saatiin 48 kappaletta. RAI- laatuindikaattorit tutkittiin kuuden dementiayksikön osalta, niiden taustalla oli yhteensä 87 asukkaan RAI- arvioinnit.
Tulosten mukaan dementiayksiköiden asukkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi toteutui laadukkaasti. Toimintakyvyn ja kuntoutumisen ylläpitämisessä ja edistämisessä sen sijaan oli laatuvajeita molempien laatumittareiden osoittamana. Käytösoireiden hallinnassa korostuivat liiaksi lääkkeelliset hoitomuodot. Hoitajien käytösoireisiin liittyvässä osaamisessa oli puutteita. Sairauksien hyvä hoito toteutui dementiayksiköissä hyvin. Hoitohenkilökunnan laskennallinen mitoitus oli osoitus hyvästä laadusta. Sen sijaan henkilöstön muistisairauksiin liittyvässä osaamisessa oli kehittämiskohteita.
Hoidon laadun kehittämiseksi dementiayksiköissä tulisi panostaa osaamisen johtamiseen. Kirjalliset ja tavoitteelliset kehittämis- ja koulutussuunnitelmat, jotka laaditaan sekä yksiköille yhteisesti että jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti, voivat toimia laadun kehittämisen runkona. Kehittämisen tulisi kohdistua erityisesti muistisairaiden toimintakykyä edistävien työtapojen sekä käytösoireiden lääkkeettömien hoitomuotojen osaamisen vahvistamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhusten vastuualueen palvelutalojen dementiayksiköistä syksyllä 2010. Opinnäytetyössä tutkittiin kuuden dementiayksikön hoidon laatua. ”Hyvän hoidon kriteeristön” kyselyvastauksia saatiin 48 kappaletta. RAI- laatuindikaattorit tutkittiin kuuden dementiayksikön osalta, niiden taustalla oli yhteensä 87 asukkaan RAI- arvioinnit.
Tulosten mukaan dementiayksiköiden asukkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi toteutui laadukkaasti. Toimintakyvyn ja kuntoutumisen ylläpitämisessä ja edistämisessä sen sijaan oli laatuvajeita molempien laatumittareiden osoittamana. Käytösoireiden hallinnassa korostuivat liiaksi lääkkeelliset hoitomuodot. Hoitajien käytösoireisiin liittyvässä osaamisessa oli puutteita. Sairauksien hyvä hoito toteutui dementiayksiköissä hyvin. Hoitohenkilökunnan laskennallinen mitoitus oli osoitus hyvästä laadusta. Sen sijaan henkilöstön muistisairauksiin liittyvässä osaamisessa oli kehittämiskohteita.
Hoidon laadun kehittämiseksi dementiayksiköissä tulisi panostaa osaamisen johtamiseen. Kirjalliset ja tavoitteelliset kehittämis- ja koulutussuunnitelmat, jotka laaditaan sekä yksiköille yhteisesti että jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti, voivat toimia laadun kehittämisen runkona. Kehittämisen tulisi kohdistua erityisesti muistisairaiden toimintakykyä edistävien työtapojen sekä käytösoireiden lääkkeettömien hoitomuotojen osaamisen vahvistamiseen.