Ikääntyneen lohjalaisen elämänhallinta ja terveysvalinnat : etnografinen näkökulma
Seppänen, Tiina (2011)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010280
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010280
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Seppänen, Tiina
Ikääntyneen lohjalaisen elämänhallinta ja terveysvalinnat – etnografinen näkökulma
Vuosi 2011 Sivumäärä 40
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ikääntyneen ihmisen arjen elämää ja elämän-hallintaa yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta. Aihetta tutkittiin Aaron Antowskyn elämänhallinnan teorian, sence of coherence teorian (SOC) kautta. Tarkoituksena oli seurata ikääntyneen ihmisen elämää, arkea ja terveysvalintoja elämänhallintaa kuvaten. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa terveyspalvelujen ja niihin liittyvien päätösten ja ratkaisujen kehittämiseen tulevaisuudessa.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Terveystori ja tutkimuksen aihe liittyy Ennakoiva hoito-hankkeen terveysmuotokuvakokonaisuuteen. Keskeisenä tarkoituksena hankkeessa oli luoda näkymä yleisimpien kansansairauksien hoitoon, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn sekä hoitoon. Terveystori on oppimisympäristö Lohjan Laureassa, joka toimii ammattitaitoa edistävän harjoittelun paikkana sekä alueellisena hyvinvointiosaamisen tutkimus- ja kehittämispalvelujen tuottajana.
Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen, etnografinen tutkielma. Tutkimusaineisto kerättiin kenttätyössä muistiinpanoja tehden. Muistiinpanot tallennettiin päiväkirjaan, josta ne purettiin sisällön analyysin mukaisesti. Aineisto jaoteltiin teoreettisen viitekehyksen mukaan ja kategorisoitiin edelleen alemmiksi ja ylemmiksi käsitteiksi. Tämän jälkeen saadusta aineistosta poimittiin niitä tekijöitä ja seikkoja, joiden avulla tutkimuskysymyksiin voidaan vastata.
Tulosten mukaan ikääntyneen lohjalaisen sisäinen elämänhallinta koostui elämän merkityksel-lisyyden kokemisesta, tunteista jotka vaikuttavat selviytymiseen, odotuksista ja toiveista, sosiaalisen kanssakäymisen tuomasta tyydytyksestä liittyen muistelun merkitykseen, uuden oppimisen ja kehityksessä pysymisen tunteesta sekä käsityksestä oman ikäryhmän kognitiosta suhteessa nykyaikaan. Ulkoisen elämänhallinnan osalta lohjalaisen iäkkään elämänhallinta koostui arjen selviytymiskeinojen käyttämisestä, hyvän hoidon keinojen toteutumisesta, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisestä sekä vapaa-ajan käytön hyödyntämisestä. Terveysvalinnat näyttävät tapahtuvan enemmän ulkoisen elämänhallinnan alueella.
Johtopäätöksenä todettiin, että ikääntyneen lohjalaisen elämänhallintaan vaikuttavat nopeasti muuttuva yhteiskunta sekä supistukset ja muutokset terveyspalveluissa. Kehon voimavarojen heikkeneminen suhteessa ympäristön vaatimaan nopeaan elämänrytmiin ja edellytykset jatkuvasta uuden oppimisesta veivät voimia ikääntyneiltä. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa tunnetasolla elämän laatuun ja sitä kautta koherenssin tunteeseen. Jatkotoimenpiteinä ikääntyneet tulisi ottaa mukaan terveyspalveluiden suunniteluun mukaan ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja heidät tulisi huomioida elämänaikaisen tiedon ja taidon osaajina. Ikääntyneiden neuvolapalvelulle näyttäisi olevan laaja-alainen tarve ja se olisi hyvä terveyspalvelujen kehittämiskohde.
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Seppänen, Tiina
Ikääntyneen lohjalaisen elämänhallinta ja terveysvalinnat – etnografinen näkökulma
Vuosi 2011 Sivumäärä 40
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ikääntyneen ihmisen arjen elämää ja elämän-hallintaa yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta. Aihetta tutkittiin Aaron Antowskyn elämänhallinnan teorian, sence of coherence teorian (SOC) kautta. Tarkoituksena oli seurata ikääntyneen ihmisen elämää, arkea ja terveysvalintoja elämänhallintaa kuvaten. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa terveyspalvelujen ja niihin liittyvien päätösten ja ratkaisujen kehittämiseen tulevaisuudessa.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Terveystori ja tutkimuksen aihe liittyy Ennakoiva hoito-hankkeen terveysmuotokuvakokonaisuuteen. Keskeisenä tarkoituksena hankkeessa oli luoda näkymä yleisimpien kansansairauksien hoitoon, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn sekä hoitoon. Terveystori on oppimisympäristö Lohjan Laureassa, joka toimii ammattitaitoa edistävän harjoittelun paikkana sekä alueellisena hyvinvointiosaamisen tutkimus- ja kehittämispalvelujen tuottajana.
Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen, etnografinen tutkielma. Tutkimusaineisto kerättiin kenttätyössä muistiinpanoja tehden. Muistiinpanot tallennettiin päiväkirjaan, josta ne purettiin sisällön analyysin mukaisesti. Aineisto jaoteltiin teoreettisen viitekehyksen mukaan ja kategorisoitiin edelleen alemmiksi ja ylemmiksi käsitteiksi. Tämän jälkeen saadusta aineistosta poimittiin niitä tekijöitä ja seikkoja, joiden avulla tutkimuskysymyksiin voidaan vastata.
Tulosten mukaan ikääntyneen lohjalaisen sisäinen elämänhallinta koostui elämän merkityksel-lisyyden kokemisesta, tunteista jotka vaikuttavat selviytymiseen, odotuksista ja toiveista, sosiaalisen kanssakäymisen tuomasta tyydytyksestä liittyen muistelun merkitykseen, uuden oppimisen ja kehityksessä pysymisen tunteesta sekä käsityksestä oman ikäryhmän kognitiosta suhteessa nykyaikaan. Ulkoisen elämänhallinnan osalta lohjalaisen iäkkään elämänhallinta koostui arjen selviytymiskeinojen käyttämisestä, hyvän hoidon keinojen toteutumisesta, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisestä sekä vapaa-ajan käytön hyödyntämisestä. Terveysvalinnat näyttävät tapahtuvan enemmän ulkoisen elämänhallinnan alueella.
Johtopäätöksenä todettiin, että ikääntyneen lohjalaisen elämänhallintaan vaikuttavat nopeasti muuttuva yhteiskunta sekä supistukset ja muutokset terveyspalveluissa. Kehon voimavarojen heikkeneminen suhteessa ympäristön vaatimaan nopeaan elämänrytmiin ja edellytykset jatkuvasta uuden oppimisesta veivät voimia ikääntyneiltä. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa tunnetasolla elämän laatuun ja sitä kautta koherenssin tunteeseen. Jatkotoimenpiteinä ikääntyneet tulisi ottaa mukaan terveyspalveluiden suunniteluun mukaan ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja heidät tulisi huomioida elämänaikaisen tiedon ja taidon osaajina. Ikääntyneiden neuvolapalvelulle näyttäisi olevan laaja-alainen tarve ja se olisi hyvä terveyspalvelujen kehittämiskohde.