Nursing Staff Retention In A Medical Ward Of The Triangle Hospital

Abstract

The purpose of this study was to describe the nursing staff retention in a medical ward of the Triangle Hospital.

The study aimed to identify the factors that promote and improve nursing staff retention in a medical ward of the Triangle Hospital of Hospital district of Helsinki and Uusimaa, Finland (HUCH). The study was carried out as part of the collaborative project between Triangle Hospital and Laurea University of Applied Sciences.

The data collection was performed via a focus group interview. The interview was held in the hospital environment with five volunteer nurses, all of whom were required to have at least five years of experience on the ward. The data gathered from the interview was analysed using an inductive content analysis method. The analysis of the data consisted of three stages: grouping of data from reduced statements, reduction of statements and formation of subcategories.

The findings suggest that three categories of factors promoting nursing staff retention exist: work satisfaction, working environment and nursing management accountability. Work satisfaction included work shift planning, promoting efficient orientation, encouragement of professional development, work empowerment, familiar routine and workpersonal life harmonization. The dimension of working environment involved stable work community, work versatility and nonhierarchical teamwork. Finally nursing management accountability was connected to matters of equity and financial compensation, management of change and employee based working culture. Overall the nurses were pleased with their workplace. Retaining factors were found to be the matters of working community and work shift planning. Further attention the nurses oxpected on equity inexperience based financial compensations and nursing management advocacy.

According to previous studies, retaining staff has had a positive impact on performance, good patient outcomes, success, and decreased willingness to change the workplace. The findings of this study provide information and considerations for the target organization to implement into their staff retention strategies. For instance, the participants of the study strongly sug-gested that attention to open an honest communication in the working community, an updated orientation manual and relieving nurses from other additional duties when orienting new workers as well as promoting leisure time activities with colleagues could improve staff re-tention. A future study could investigate a ward with concrete problems in nursing staff re-tention or be a comparison between an elderly people’s home and a specialized nursing care wards’ nursing staff retention.

Hoitohenkilökunnan työssä pysyvyys Kolmiosairaalan sisätautiosastolla

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla hoitohenkilökunnan työssäpysyvyyttä Kolmiosairaalan sisätautiosastolla.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille hoitohenkilökunnan työssäpysyvyyttä parantavia ja edistäviä tekijöitä Kolmiosairaalan sisätautiosastolla. Kolmiosairaalahanke on Laurea Ammattikorkeakoulun sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kehittämishanke ja osa Meilahden sairaala-alueen uudistusprojektia.

Tutkimus toteutettiin ryhmähaastattelemalla laadullisen tiedonkeruun menetelmällä. Haastatteluun osallistui viisi (5) vapaaehtoista sairaanhoitajaa, joilla oli vähintään viiden vuoden kokemus kyseisellä osastolla. Aineisto analysoitiin iduktiivisesti sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset jakoivat hoitohenkilökunann työssä pysyvyyteen johtavat tekijät kolmeen kategoriaan: työtyytyväisyyteen, työympäristöön ja hallinnon vastuullisuuteen. Nämä kolme sisälsivät kolmesta kuuteen alakategoriaa. Työtyytyväisyyteen kuuluivat työvuorosuunnittelu, riittävän perehdytyksen edistäminen, ammatilliseen kehitykseen kannustaminen, totutut rutiinit, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työn voimaantuminen. Niinikään työympäristö käsitteli aiheita tasapainoiseen työyhteisöön, työn monipuolisuuteen ja ei-hierarkiseen tiimityöskentelyyn liittyen. Hallinnon vastuullisuus sen sijaan sisälsi tasa-arvon ja rahalliset korvaukset, työntekijä lähtöisen työkulttuurin edistämisen ja muutoksen hallinnan. Tärkeimmiksi työssä pysyvyyttä parantaviksi tekijöiksi osoittautuivat työyhteisöön liittyvät seikat sekä työvuorosuunnittelu. Lisähuomiota sairaanhoitajat toivoivat tasa-arvoon kokemukseen perustuvien lisien myöntämisessä sekä työntekijöiden etujen ajamiseen esimiehen toimesta.

Aiempien tutkimusten mukaan työssä pysyvyydellä on positiivisia vaikutuksia organisaation menestykseen ja hyviin potilastuloksiin. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat parannusehdotuksia kohde organisaation työssä pysyvyys strategiaan. Esimerkiksi avoimen ja rehellisen kommunikaation edistäminen työyhteisössä, päivitetyn orientaatio käsikirjan tekeminen sekä työyhteisön yhteisen virkistystoiminnan elvyttäminen voisivat edistää työssä pysyvyyttä haastateltavien mukaan. Jatkotutkimus aiheeksi ehdotamme haastattelua sairaala osastolla, jossa on ongelmia työssä pysyvyyteen liittyen tai vanhainkoti- ja erikoissairaanhoidon osastojen työssäpysyvyyden vertailua.