Vanhempien näkemyksiä kehitysvammaisten nuorten palveluohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyön taustana on kehitysvammaisen nuoren tarvitsema tuki, ohjaus, neuvonta ja palvelut eri siirtymävaiheissa peruskoulusta ammatillisiin opintoihin ja opinnoista aikuisten palvelujen piiriin. Kyseisessä iässä pohditaan ja tehdään päätöksiä koskien nuoren tulevaisuutta ja aikuistumista. Oikeilla palveluilla oikeaan aikaan vanhemmat voivat tehdä päätöksiä nuorensa kanssa rauhassa. Lähtökohta opinnäytetyölle on syntynyt tarpeesta kehittää kehitysvammaisten nuorten palveluohjausta Espoon kaupungilla. Viranomaisten tuki korostuu erityisesti ammattiopintojen päättymisen lähestyessä. Tavoitteena on ollut tutkia espoolaisten vanhempien näkemyksiä palveluista ja palveluohjauksesta, jota he ovat saaneet lapsen elämän aikana, ja jota he tarvitsevat nuoren elämänpolulla siirryttäessä eri palvelujen välillä. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: mitä palveluohjausta vanhemmat ovat saaneet ja miten he kehittäisivät palveluohjausta kehitysvammaisen nuoren kohdalla? Tutkimukseen kutsuttiin mukaan vanhempia, joilla palveluohjaus valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen takia on ajankohtaista. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta äitiä. Haastateltavien äitien nuoret olivat 18 – 20 vuoden iässä.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan teoreettisia käsitteitä ja teorioita, jotka liittyvät merkittävästi nuoren ja hänen perheensä elämään. Käsitteissä on avattu nuoren käyttämiä palveluja, sekä palveluohjausta työmenetelmänä. Teorioina on kerrottu kehitysvammaisuudesta ja palvelumuotoilusta. Opinnäytetyön aineisto hankittiin teemahaastattelumenetelmän avulla. Tutkimuskysymysten perusteella laadittiin teemat. Teemojen perusteella muodostettiin haastattelurunko. Haastattelut litteroitiin ja luettiin läpi. Tuloksia analysoitiin teemakorttien avulla.

Aineisto tuotti tuloksia vanhempien näkemyksistä koskien kehitysvammaisen nuoren palveluohjausta. Kehitysvammaiset nuoret ovat käyttäneet paljon erilaisia palveluja elämänpolkunsa aikana. Näitä palveluja ovat olleet erilaiset peruspalvelut, taloudelliset tuet, terapiat, tilapäis-hoito, asumisharjoittelu ja kuljetuspalvelut. Haastateltavien kokemukset palveluista ovat yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Palvelut koettiin tärkeiksi ja ne tukevat arjessa nuoren ja perheiden elämää. Palveluja ja palveluohjausta pitää kuitenkin saada oikeaan aikaan ja perhettä hyödyttävällä tavalla. Nuoren siirtymävaiheessa haastateltavat kaipaavat tuekseen henkilöä, joka tukee, neuvoo ja ohjaa perhettä nuorta koskevissa valinnoissa.

Palvelut, palveluohjaus ja palvelusuunnitelma ovat nuorille ja perheille tärkeitä arjen rakentamisen välineitä. Espoon kaupungille asetetaan haaste vastata tähän tarpeeseen. Palvelumuotoilu on työväline, jota voi hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Palvelumuotoilussa kehitetään käyttäjän kanssa yhdessä palvelua ja palveluprosessia. Tämä opinnäytetyö on osaltaan palvelumuotoilua. Perheen ja nuoren tuen takaamiseksi on ollut tärkeää selvittää vanhempien todelliset tarpeet ja toiveet. Näin turvataan asiakaslähtöiset palvelut, joiden avulla rakennetaan nuoren polku aikuisuuteen.

Parents' views of case management for adolescents with intellectual disability

The background of this thesis is in adolescents with intellectual disability who need support, guidance, advice and services in different stages of transition from primary school to vocational studies and further to services for adults. At adolescence consideration and decisions are made regarding the future of adolescents and their transition into adulthood. With right services at the right time parents and their adolescents can make decisions in peace. The starting point for the thesis was initiated from the need to develop case management for adolescents with intellectual disability in the city of Espoo. Official support is emphasized particularly when the end of vocational studies is approaching. The objective of this study has been to examine parents' views of services and case management, which they have received during their child's life, and which they need in their adolescent’s life path during the transition between different services. The study answers the following questions: What kind of case management have parents received so far? How would they develop case management for an adolescent with intellectual disability? Parents, in whose life case management is relevant due to preparatory and rehabilitative education and counseling, were invited to participate in the study. Six mothers were interviewed for the study. The interviewed mothers’ adolescents were in the age of 18 - 20 years.

In the theoretical section significant theoretical concepts and theories related to adolescents and their family life are opened. Services for young people, as well as case management as a working method, have been discussed in theoretical concepts. Theories on intellectual disability and service design are clarified. The research material was collected by thematic interviews. The themes were derived from the research questions. The framework for the interview was based on the themes. The interviews were transcribed and read through. The findings were analyzed through thematic cards.

The data yielded parents’ views of case management for adolescents with intellectual disability. Adolescents with intellectual disability have utilized a lot of different services during their life path. These services are different basic services, financial support, therapies, short-term care, rehabilitative residential accommodation and transportation services. The interviewees' experiences of services are individual and personal. The services were considered important and they support the everyday life of adolescents with intellectual disability and their families. Services and case management should be received at the right time and in a way that benefits the family. In an adolescent’s transition phase the interviewees need support from a person who supports, advises and guides the family in their choices concerning the adolescent.

Services, case management and service plan are important tools for building up the everyday life of adolescents with intellectual disability and their families. The city of Espoo is set with a challenge to meet this need in question. Service design is a tool that can be used in developing services. Service design develops a service and a service process in co-operation with the service user. This thesis contributes to service design. It was important to find out the parents' real needs and wishes to ensure an adolescent‘s and his family’s support. This will ensure that client-oriented services help to build an adolescent’s path to adulthood.