HyvinvointiTV®:n soveltuminen lastensuojelulaitoksen nuorille — Työntekijän näkökulma ‎nuoren toimijuudesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata toimijuuden käsitteen avulla lastensuojelun nuoria ‎asiakkaita HyvinvointiTV®:n asiakasryhmänä. HyvinvointiTV® on videoneuvottelutekniikkaan ‎perustuva palvelukonsepti, jolla tuotetaan asiakkaille vuorovaikutteisia, hyvinvointia tukevia ‎ohjelmia sekä erilaisia e-palveluita. HyvinvointiTV-lähetyksiä on tuotettu erään espoolaisen ‎lastensuojelulaitoksen nuorten osastolle Turvallinen Koti -hankkeen EHYENÄ-osahankkeessa ‎syksystä 2009 lähtien. Turvallinen Koti –hanke on Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston ‎‎(EAKR) rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jota toteutetaan Uudenmaan, Kymenlaakson ja ‎Varsinais-Suomen alueella. Turvallinen Koti -hankkeessa suunnitellaan, tuotetaan ja arvioidaan ‎lastensuojelun avohuollon palveluja hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä, sekä pyritään luomaan ‎uusi ohjaus- ja neuvontapalvelukonsepti lastensuojelun avohuoltoon. Hankkeen tarkoituksena on ‎tutkia, kehittää ja tuottaa nuorten sosiaaliohjausmalli syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja heidän ‎perheidensä hyvinvoinnin tukemiseksi eri elämäntilanteissa.‎

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa analysoitiin sisällönanalyysilla ‎lastensuojelulaitoksen työntekijöille tehtyjä ryhmähaastatteluja. Opinnäytetyön teoreettinen ‎perusta koostui lastensuojelun avohuollosta, hyvinvointiteknologiasta sekä toimijuudesta. ‎Toimijuuden käsitteen avulla voidaan tuoda monipuolisesti esille erilaisia tekijöitä, jotka ‎vaikuttavat HyvinvointiTV:n asiakkaana olevaan nuoreen. Tutkimuksessa kysyttiinkin, millainen ‎nuoren toimijuus on HyvinvointiTV-tilanteessa ja miten HyvinvointiTV soveltuu tälle asia-‎kasryhmälle.‎

Nuoret ovat lähteneet HyvinvointiTV:n toimintaan mukaan paremmin kuin odotettiin. Tulosten ‎mukaan HyvinvointiTV tarjoaa nuorelle moninaisia positiivisia mahdollisuuksia, kuten ‎mahdollisuuden saada tietoa ja vertaistukea. Nuorta osallistetaan ja hän tulee kohdatuksi ‎yksilönä. Lastensuojelulaitoksen työntekijöiden mukaan nuoret eivät kuitenkaan osallistuisi ‎lähetyksiin, ellei se olisi heille pakko. Yksikään nuori ei ole käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta ‎saada HyvinvointiTV-laite kotiinsa. Vaikka yksittäiset opettavaiset lähetykset ovat olleet hyviä, on ‎parhaiksi koettu ne kerrat, joiden aihe on ollut viihteellinen. HyvinvointiTV:n suurin anti on ollut ‎nuorten yhdessäolo. Nuorille sensitiivisiä aiheita ei haastateltavien mukaan tulisi käsitellä, sillä ‎puolen tunnin lähetys on siihen liian lyhyt aika, eikä ohjelmia pitävillä opiskelijoilla edes ‎välttämättä olisi taitoa käsitellä näitä asioita. Virtuaalinen ryhmänohjaus on jo itsessään tarpeeksi ‎suuri haaste. HyvinvointiTV:n ei koeta antavan lastensuojelulaitoksen nuorten osastolle mitään ‎sellaista, mitä he eivät voisi itse tarjota. Videoneuvottelutekniikkaa sen sijaan voitaisiin hyödyntää ‎lastensuojelussa enemmänkin, kunhan se toimisi paremmin kuin HyvinvointiTV:n tämänhetkinen ‎tekniikka.‎

The suitability of CaringTV® for young people in a child welfare institute – An employee’s perspective on the agency of a youngster

The purpose of this thesis is to describe young clients of child welfare as a client group of ‎CaringTV® by using the concept of agency. CaringTV is a service concept based on videocon-ferencing technology, which provides clients with interactive programs to support their well-being ‎as well as various e-services. Since autumn 2009, CaringTV broadcasts have been produced to a ‎child welfare institute by Safe Home –project’s sub-project EHYENÄ. The Safe Home -project is a ‎research and development project funded by the EU/ERDF, which is implemented in the regions of ‎Uusimaa, Kymenlaakso and South-West Finland. Safe Home project aims to design, produce and ‎evaluate child protection services by using welfare technology, and also to create a new guidance ‎and counseling concept for community care in child protection. The purpose of the project is to ‎research, develop and produce a social guidance model for young people and their families in the ‎risk of marginalization to support their wellbeing in different situations in life.‎

The thesis was carried out as a qualitative study, in which I analyzed three group interviews made ‎to the employees of a child welfare institute. The theoretical base consisted of child welfare, ‎welfare technology and agency. The concept of agency can be used to highlight a variety of ‎different factors that affect the youngster in a CaringTV situation. In this thesis I asked what kind ‎of agency the youngster has in a CaringTV-situation and how CaringTV suits to this client group.‎

The young people have embraced CaringTV better than expected. According to the results, ‎CaringTV offers a wide range of positive opportunities, such as an access to information and peer ‎support. The youngster is encouraged to get involved and he will be faced as an individual. ‎However, the employees in the child welfare institute think that the youngsters would not take ‎part in CaringTV programs if they had not to. None of the youngsters have seized the opportunity ‎to take the CaringTV device home. Although individual instructional programs have been good, it ‎has been experienced that the best programs have been those in which the subject has been light ‎and entertaining. The best thing about CaringTV has been that the youngsters have spent some ‎time together each week. Subjects that are sensitive for the youngsters should not be processed at ‎all because the half-hour broadcast is too short a time, and the students making the programs do ‎not necessarily have the skills to address the matter. Guiding a group virtually is in itself a big ‎enough challenge. CaringTV is not perceived to give the child welfare institute anything that they ‎could not provide themselves. However, videoconferencing technology could be used more in child ‎welfare, if it would work better than the current technology of CaringTV.‎