Yksilöllisesti toteutetun ryhmäharjoittelun vaikuttavuus AVH-kuntoutujan fyysiseen kuormittumiseen
Kaikkonen, Jenni; Kurronen, Jussi (2011)
Kaikkonen, Jenni
Kurronen, Jussi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105279958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105279958
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten yksilöllisesti toteutettu ryhmäharjoittelu vaikuttaa AVH-kuntoutujan fyysiseen aktiivisuuteen ja koettuun kuormittuneisuuteen päivittäisissä toiminnoissa. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Tapiolan terveyskeskuksen kanssa ja on osa Turvallinen Koti - hanketta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten yksilöllisesti toteutettu ryhmäharjoittelu tukee kuntoutujan kotona selviytymistä ja itsenäistä toimimista arjessa. Tutkimuksen kautta pyrittiin tuomaan uusia kehitysehdotuksia ryhmän toteutukselle, jotta toteutus olisi kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman tehokasta ja hyödyllistä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksessa mittausmenetelmänä käytettiin SenseWearArmband-mittaria, jolla mitattiin kymmenen viikon jakson aikana kolme kertaa vuorokauden ajan kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta. Mittaria käytettiin jakson alussa, keskivaiheilla sekä lopussa. Lisäksi osallistujia ohjattiin pitämään tarkkaa aktiivisuuspäiväkirjaa kolme kertaa kuntoutusjakson aikana aina viikon kerrallaan, alkaen päivästä, jolloin sai käteensä SWA-mittarin. Tutkimukseen osallistui kolme hyvin eritasoista AVH-kuntoutujaa. Mukaanottokriteereinä olivat toimintakykyä ylläpitävän vaiheen AVH-kuntoutuja ja vahva motivaatio tutkimukseen osallistumiselle.
Tulosten mukaan tällä intensiteetillä toteutettu ryhmäharjoittelu ei edistä AVH-kuntoutujan fyysistä aktiivisuutta, eikä vähentänyt koettua rasitusta arjen toiminnoissa. Toimintakyvyssä ei myöskään tapahdu laskua, joten harjoittelun voi katsoa olevan toimintakykyä ylläpitävää. Jatkossa harjoitteluintensiteettiä tulisi nostaa, jotta positiivisia tuloksia saavutettaisiin kuntoutujien fyysisessä aktiivisuudessa.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksessa mittausmenetelmänä käytettiin SenseWearArmband-mittaria, jolla mitattiin kymmenen viikon jakson aikana kolme kertaa vuorokauden ajan kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta. Mittaria käytettiin jakson alussa, keskivaiheilla sekä lopussa. Lisäksi osallistujia ohjattiin pitämään tarkkaa aktiivisuuspäiväkirjaa kolme kertaa kuntoutusjakson aikana aina viikon kerrallaan, alkaen päivästä, jolloin sai käteensä SWA-mittarin. Tutkimukseen osallistui kolme hyvin eritasoista AVH-kuntoutujaa. Mukaanottokriteereinä olivat toimintakykyä ylläpitävän vaiheen AVH-kuntoutuja ja vahva motivaatio tutkimukseen osallistumiselle.
Tulosten mukaan tällä intensiteetillä toteutettu ryhmäharjoittelu ei edistä AVH-kuntoutujan fyysistä aktiivisuutta, eikä vähentänyt koettua rasitusta arjen toiminnoissa. Toimintakyvyssä ei myöskään tapahdu laskua, joten harjoittelun voi katsoa olevan toimintakykyä ylläpitävää. Jatkossa harjoitteluintensiteettiä tulisi nostaa, jotta positiivisia tuloksia saavutettaisiin kuntoutujien fyysisessä aktiivisuudessa.