Venyttely tutuksi teoriassa ja käytännössä : Liikuntatunti Kuitinmäen koulun 7.-9.-luokkalaisille
Torniainen, Heini; Louhelainen, Heidi (2011)
Lataukset:
Torniainen, Heini
Louhelainen, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239131
Tiivistelmä
Kuitinmäen koululla järjestettiin 7.—9.–luokkalaisille liikuntatuntien puitteissa venyttelyn ohjausta. Tarkoituksena oli kehittyä ohjaajana opinnäytetyöprosessin aikana sekä edistää yläkouluikäisten nuorten valmiuksia itsenäiseen venyttelyharjoitteluun. Tavoitteena oli ohjauksen keinoin antaa informaatiota teoriassa ja käytännössä venyttelyn vaikutuksista sekä venyttelytekniikoista. Opinnäytetyö oli prosessi, joka muodostui suunnittelusta, kolmesta toteutuksesta, arvioinnista sekä tunnin sisällön muokkauksesta.
Opinnäytetyö oli osa Kuitinmäki-hanketta ja yhteistyökumppaneina olivat Laurea-ammatti-korkeakoulu sekä Kuitinmäen koulu. Hankkeen tavoitteena on nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opinnäytetyöllä pyrittiin vaikuttamaan yläkouluikäisten nuorten valmiuteen edistää omaa terveyttään venyttelyn keinoin. Toteutukseen osallistui yksi liikuntaryhmä jokaiselta luokka-asteelta. Ryhmässä oli ohjauskerran mukaan 21—36 oppilasta. Tunnin päätteeksi oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui avoimista kysymyksistä sekä väittämistä. Lisäksi liikunnanopettajat arvioivat ohjausta sekä tunnin sisältöä. Venyttelytunnit toteutettiin noin viikon välein, jolloin oppilailta ja opettajilta saatuun palautteeseen pystyttiin reagoimaan.
Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista menetelmää. Avoimiin kysymyksiin vastaamalla oppilaat antoivat muutosehdotuksia sekä teoria- että harjoitteluosioon. Ehdotusten sekä itsearvioinnin ohjaamana tunnin sisältöä ja rakennetta muokattiin toteutusten välillä. Väittämien perusteella arvioitiin prosessin tuloksellisuutta. Prosessin tuotoksena on PowerPoint-esitys, joka koostuu venyttelyn teoriasta sekä käytännön osuuden havainnollistavista kuvista. Kuitinmäen koulun opettajat saavat hyödyntää materiaalia opetuksessaan.
Toteutuskerroilta laskettiin tyttöjen ja poikien sekä koko ryhmän väittämien frekvenssit ja keskiarvot. Tyttöjen osalta väittämien tulokset ovat toteutuskertojen välillä tasaisemmat, kun taas poikien tuloksissa on nähtävissä selkeämpi positiivinen kehitys. Koko kohderyhmän tulosten perusteella prosessi on ollut progressiivinen kolmen toteutuskerran välillä ja kehitystä on tapahtunut lähes jokaisella osa-alueella. Opinnäytetyön tarkoituksen kannalta merkittävin edistys tapahtui ohjauksen ja oppilaiden saamien valmiuksien osa-alueilla. Oppilaat kokivat ymmärtäneensä saamansa informaation sekä teoriassa että käytännössä ja aikoivat hyödyntää oppimiaan venyttelytaitoja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö oli osa Kuitinmäki-hanketta ja yhteistyökumppaneina olivat Laurea-ammatti-korkeakoulu sekä Kuitinmäen koulu. Hankkeen tavoitteena on nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opinnäytetyöllä pyrittiin vaikuttamaan yläkouluikäisten nuorten valmiuteen edistää omaa terveyttään venyttelyn keinoin. Toteutukseen osallistui yksi liikuntaryhmä jokaiselta luokka-asteelta. Ryhmässä oli ohjauskerran mukaan 21—36 oppilasta. Tunnin päätteeksi oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui avoimista kysymyksistä sekä väittämistä. Lisäksi liikunnanopettajat arvioivat ohjausta sekä tunnin sisältöä. Venyttelytunnit toteutettiin noin viikon välein, jolloin oppilailta ja opettajilta saatuun palautteeseen pystyttiin reagoimaan.
Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista menetelmää. Avoimiin kysymyksiin vastaamalla oppilaat antoivat muutosehdotuksia sekä teoria- että harjoitteluosioon. Ehdotusten sekä itsearvioinnin ohjaamana tunnin sisältöä ja rakennetta muokattiin toteutusten välillä. Väittämien perusteella arvioitiin prosessin tuloksellisuutta. Prosessin tuotoksena on PowerPoint-esitys, joka koostuu venyttelyn teoriasta sekä käytännön osuuden havainnollistavista kuvista. Kuitinmäen koulun opettajat saavat hyödyntää materiaalia opetuksessaan.
Toteutuskerroilta laskettiin tyttöjen ja poikien sekä koko ryhmän väittämien frekvenssit ja keskiarvot. Tyttöjen osalta väittämien tulokset ovat toteutuskertojen välillä tasaisemmat, kun taas poikien tuloksissa on nähtävissä selkeämpi positiivinen kehitys. Koko kohderyhmän tulosten perusteella prosessi on ollut progressiivinen kolmen toteutuskerran välillä ja kehitystä on tapahtunut lähes jokaisella osa-alueella. Opinnäytetyön tarkoituksen kannalta merkittävin edistys tapahtui ohjauksen ja oppilaiden saamien valmiuksien osa-alueilla. Oppilaat kokivat ymmärtäneensä saamansa informaation sekä teoriassa että käytännössä ja aikoivat hyödyntää oppimiaan venyttelytaitoja tulevaisuudessa.