Ohitusleikkauspotilaiden kotiuttamiseen liittyvä ohjaus sairaanhoitajien toteuttamana
Karppinen, Sari-Anna; Savolainen, Nelli (2011)
Karppinen, Sari-Anna
Savolainen, Nelli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208877
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ohitusleikatun potilaan kotiuttamiseen liittyvää ohjausta sairaanhoitajien toteuttamana sydänkirurgisella vuodeosastolla. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa ohitusleikatun potilaan kotiuttamiseen liittyvän ohjauksen kehittämisen tueksi sydänkirurgisella vuodeosastolla. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea ammattikorkeakoulu Otaniemen yksikön erästä hanketta. Hankkeen tavoitteena oli pyrkiä tutkimaan, mallintamaan, kehittämään sekä tuottamaan sairaalan neuvonta- ja ohjauspalveluja, ohjausmateriaaleja, toimintaprosesseja ja hyvinvointiteknologiaratkaisuja.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelun avulla yhteensä neljää sairaanhoitajaa haastattelemalla. Osastonhoitaja toimi apuna haastateltavia valittaessa. Kaikki haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Ohitusleikatun potilaan ohjauksen sisällöstä muodostui tärkeäksi lääke- ja kivunhoidon, haavanhoidon ja hoidon jatkuvuuden turvaamisen merkitys vuodeosastolta lähtiessä. Kotiin ohjaus pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman tarkasti, vaikka osastolla oleva kiire leikkausjonojen purkamisesta nousikin yhdeksi toteutusta heikentäväksi tekijäksi. Samoin sopivien tilojen puute koettiin ajoittain ongelmalliseksi. Omaisten huomioiminen kotiin ohjauksen yhteydessä koettiin tärkeäksi, mutta sen toteutuminen ei ollut aina mahdollista.
Kehittämisehdotuksina olivat ryhmähaastattelun käytön, tilojen parantamisen sekä audiovisuaalisen ohjausmateriaalin käytön harkinta. Haastatteluissa kävi ilmi, että potilaalle ei juurikaan anneta elämäntapaohjausta sydänkirurgisella vuodeosastolla. Samoin potilaan kotiuttamiseen liittyvää ohjauksen vaikuttavuutta ei arvioida. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena oli, miten sairaanhoitajat ja potilaat kokevat elämäntapaohjauksen tarpeellisuuden ja millaista on hyvä elämäntapaohjaus. Toisena jatkotutkimusehdotuksena oli potilaiden kokemukset kotiuttamiseen liittyneen ohjauksen toteutumisesta eli miten he kokivat kotiutumiseen liittyvän ohjauksen palvelleen heidän kotiutumistaan.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelun avulla yhteensä neljää sairaanhoitajaa haastattelemalla. Osastonhoitaja toimi apuna haastateltavia valittaessa. Kaikki haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Ohitusleikatun potilaan ohjauksen sisällöstä muodostui tärkeäksi lääke- ja kivunhoidon, haavanhoidon ja hoidon jatkuvuuden turvaamisen merkitys vuodeosastolta lähtiessä. Kotiin ohjaus pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman tarkasti, vaikka osastolla oleva kiire leikkausjonojen purkamisesta nousikin yhdeksi toteutusta heikentäväksi tekijäksi. Samoin sopivien tilojen puute koettiin ajoittain ongelmalliseksi. Omaisten huomioiminen kotiin ohjauksen yhteydessä koettiin tärkeäksi, mutta sen toteutuminen ei ollut aina mahdollista.
Kehittämisehdotuksina olivat ryhmähaastattelun käytön, tilojen parantamisen sekä audiovisuaalisen ohjausmateriaalin käytön harkinta. Haastatteluissa kävi ilmi, että potilaalle ei juurikaan anneta elämäntapaohjausta sydänkirurgisella vuodeosastolla. Samoin potilaan kotiuttamiseen liittyvää ohjauksen vaikuttavuutta ei arvioida. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena oli, miten sairaanhoitajat ja potilaat kokevat elämäntapaohjauksen tarpeellisuuden ja millaista on hyvä elämäntapaohjaus. Toisena jatkotutkimusehdotuksena oli potilaiden kokemukset kotiuttamiseen liittyneen ohjauksen toteutumisesta eli miten he kokivat kotiutumiseen liittyvän ohjauksen palvelleen heidän kotiutumistaan.