Oikeusprosessien viivästyminen ja siitä aiheutuvat ongelmat - case Helsingin käräjäoikeus
Huima, Olga (2011)
Huima, Olga
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210762
Tiivistelmä
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja asian viivytyksettömään käsittelyyn tuomioistuimissa ja hallinnossa saatettiin vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa voimaan hallitusmuodossa turvattuina perusoikeuksina. Nykyisin jokaisella on perustuslain 21 §:n mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan mukaan jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman kohtuutonta viivytystä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.
Oikeusprosessin keston ongelmat ovat puhuttaneet Suomessa paljon ja niitä on pyritty yksilöimään ja löytämään ongelmakohtiin ratkaisuja monien tahojen toimesta. Oikeusministeriö, oikeushallinto ja muut alan viranomaiset ovat pyrkineet toiminnassaan oikeusturvan kehittämiseen niin, että se vastaisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Perustuslakivaliokunnan mukaan epäkohtien poistamiseksi tarvitaan jatkossa myös osin lainsäädäntö- tai budjettivallan käyttöä.
Oikeudenkäyntien viivästyminen aiheuttaa monia seurauksia, joita ovat niin asianosaisten oikeusturvan vaarantuminen kuin valtiolle mahdollisesti aiheutuva taloudellinen menetys. Julkisuudessa on ollut puhetta jopa tuomioistuinten aseman heikentymisestä ja niitä kohtaan syntyneestä epäluottamuksesta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä oikeusprosessiin kokonaisuutena, selvittää mahdollisia ongelmakohtia ja löytää niihin parannusehdotuksia. Case organisaationa on Suomen suurin alioikeus – Helsingin käräjäoikeus. Opinnäytetyö on tehty pääosin toimintatutkimuksen muodossa jonka tavoitteena on ollut löytää konkreettisia ehdotuksia vallitseviin toimintatapoihin.
Suomessa seurataan tarkasti asioiden käsittelyaikoja ja niistä kerätään tilastotietoja. Helsingin käräjäoikeus on kapasiteetiltaan ja juttumäärältään maan suurin alioikeus ja tietyssä erityisasemassa. Asioiden käsittely Helsingin käräjäoikeudessa kestää keskimäärin pidempään kuin muissa Suomen alioikeuksissa. Tähän on monia syitä, joita on pyritty selvittämään tässä opinnäytetyössä. Parannusehdotukset on tehty näiden tietojen perusteella ja suunnattu ennen kaikkea Helsingin käräjäoikeuden käyttöön.
Asiasanat oikeusprosessi, käsittelyaika, Helsingin käräjäoikeus
Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan mukaan jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman kohtuutonta viivytystä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.
Oikeusprosessin keston ongelmat ovat puhuttaneet Suomessa paljon ja niitä on pyritty yksilöimään ja löytämään ongelmakohtiin ratkaisuja monien tahojen toimesta. Oikeusministeriö, oikeushallinto ja muut alan viranomaiset ovat pyrkineet toiminnassaan oikeusturvan kehittämiseen niin, että se vastaisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Perustuslakivaliokunnan mukaan epäkohtien poistamiseksi tarvitaan jatkossa myös osin lainsäädäntö- tai budjettivallan käyttöä.
Oikeudenkäyntien viivästyminen aiheuttaa monia seurauksia, joita ovat niin asianosaisten oikeusturvan vaarantuminen kuin valtiolle mahdollisesti aiheutuva taloudellinen menetys. Julkisuudessa on ollut puhetta jopa tuomioistuinten aseman heikentymisestä ja niitä kohtaan syntyneestä epäluottamuksesta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä oikeusprosessiin kokonaisuutena, selvittää mahdollisia ongelmakohtia ja löytää niihin parannusehdotuksia. Case organisaationa on Suomen suurin alioikeus – Helsingin käräjäoikeus. Opinnäytetyö on tehty pääosin toimintatutkimuksen muodossa jonka tavoitteena on ollut löytää konkreettisia ehdotuksia vallitseviin toimintatapoihin.
Suomessa seurataan tarkasti asioiden käsittelyaikoja ja niistä kerätään tilastotietoja. Helsingin käräjäoikeus on kapasiteetiltaan ja juttumäärältään maan suurin alioikeus ja tietyssä erityisasemassa. Asioiden käsittely Helsingin käräjäoikeudessa kestää keskimäärin pidempään kuin muissa Suomen alioikeuksissa. Tähän on monia syitä, joita on pyritty selvittämään tässä opinnäytetyössä. Parannusehdotukset on tehty näiden tietojen perusteella ja suunnattu ennen kaikkea Helsingin käräjäoikeuden käyttöön.
Asiasanat oikeusprosessi, käsittelyaika, Helsingin käräjäoikeus