Yhdessä luomista, ymmärrystä ja yhdistelyä : Innovatiiviset menetelmät palvelumuotoilussa
Ahvenainen, Mirja (2011)
Ahvenainen, Mirja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011742
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on palvelumuotoilu ja innovatiiviset menetelmät. Tavoitteena oli tutkia, millainen on palvelumuotoilun prosessi, missä sen vaiheissa innovatiivisia menetelmiä voitaisiin käyttää ja mitkä menetelmät olisivat sopivia palvelunkehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa visuaalinen tai sanallinen kuvaus luovasta prosessista.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja visualisointia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat palvelumuotoilun asiantuntijat. Teemahaastattelussa ei käytetty tarkkoja kysymyksiä vaan haastateltavan vapaalle puheelle annettiin tilaa. Haastattelut purettiin nauhoilta ja litteroitiin. Sen jälkeen aineisto koodattiin
Atlas-ti-analyysiohjelmalla. Analyysin tulokset muutettiin tekstin lisäksi visuaaliseen muotoon, kuviksi ja metaforiksi.
Tutkimuksessa paljastui, että innovatiivinen menetelmä on henkilökohtainen käsite. Menetelmä on innovatiivinen tutkijalle, jos se tuo käyttäjän äänen hyvin esille tai auttaa projektia. Innovatiiviset menetelmät eivät ole usein tieteellistä tutkimusta, vaan niiden on tarkoitus olla tutkijan inspiraation lähde. Tutkittaessa havaittiin, että palvelumuotoiluprosessin voi jakaa hyvin eri tavoin. Prosessivaiheiden yhdistäminen on tyypillistä. Oleellista on hahmottaa, missä vaiheissa mikin menetelmä tuo parhaimman hyödyn. Tutkimustulosten mukaan palvelumuotoiluprosessi ei milloinkaan etene lineaarisesti, joten sen kuvaaminen on haastavaa. Tutkimuksen tuotoksena syntyi metafora palvelumuotoiluprosessista, joka voisi helpottaa yhteisen ymmärryksen aikaansaamista eri tieteenalojen kesken. Prosessimetaforan tehtävänä on palvelumuotoilutiedon jalkauttaminen myös erilaisissa koulutusyhteyksissä. Tutkimus tuotti keskusteluun kaksi uudempaa käsitettä: kulutushyödykkeisiin liittyvät tuotehybridit ja ketterät innovatiiviset menetelmät. Niitä tarvitaan ajan säästämiseen ja projektien myymiseen. Yrityksiltä puuttuu palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheen osaamista, ja sitä tutkijat myyvätkin eniten, mutta projektin loppuvaiheiden myynti on haastavaa. Yritys jatkaa alkuvaiheiden jälkeen usein itse, joten tutkija ei välttämättä ole mukana koko palvelumuotoiluprosessin ajan. Tutkimus osoitti, että liike-elämä on kiinnostunut innovatiivisista menetelmistä, mutta niiden käyttöä on vaikea myydä päättäjille. Innovatiivisen menetelmäprojektin kestoa on hankalaa perustella, koska
liike-elämä vaatii nopeita tuloksia. Tällä hetkellä innovatiiviset menetelmät täydentävät perinteisiä ja soveltavia menetelmiä liike-elämän palvelumuotoiluprojekteissa. Menetelmäkirjo on laaja, ja menetelmien käyttö on kontekstista ja resursseista riippuvaista. Tällä hetkellä palvelumuotoilu on Suomessakin vielä kehittyvä tieteenala.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että innovatiiviset menetelmät soveltuvat palvelumuotoiluprosessin kehittämiseen, koska menetelmiä voi räätälöidä tarpeen mukaan. Tutkimuksessa vahvistui käsitys, että innovatiivisia menetelmiä käytetään eri nimillä yli tieteenalojen ja että ne tuottavat arvokasta tietoa. Menetelmät tekevät palvelumuotoilusta konkreettista esimerkiksi mallinnuksilla ja prototyypeillä. Tämä tutkimus hyödyttää eniten palvelumuotoiluun tutustuvia opiskelijoita.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja visualisointia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat palvelumuotoilun asiantuntijat. Teemahaastattelussa ei käytetty tarkkoja kysymyksiä vaan haastateltavan vapaalle puheelle annettiin tilaa. Haastattelut purettiin nauhoilta ja litteroitiin. Sen jälkeen aineisto koodattiin
Atlas-ti-analyysiohjelmalla. Analyysin tulokset muutettiin tekstin lisäksi visuaaliseen muotoon, kuviksi ja metaforiksi.
Tutkimuksessa paljastui, että innovatiivinen menetelmä on henkilökohtainen käsite. Menetelmä on innovatiivinen tutkijalle, jos se tuo käyttäjän äänen hyvin esille tai auttaa projektia. Innovatiiviset menetelmät eivät ole usein tieteellistä tutkimusta, vaan niiden on tarkoitus olla tutkijan inspiraation lähde. Tutkittaessa havaittiin, että palvelumuotoiluprosessin voi jakaa hyvin eri tavoin. Prosessivaiheiden yhdistäminen on tyypillistä. Oleellista on hahmottaa, missä vaiheissa mikin menetelmä tuo parhaimman hyödyn. Tutkimustulosten mukaan palvelumuotoiluprosessi ei milloinkaan etene lineaarisesti, joten sen kuvaaminen on haastavaa. Tutkimuksen tuotoksena syntyi metafora palvelumuotoiluprosessista, joka voisi helpottaa yhteisen ymmärryksen aikaansaamista eri tieteenalojen kesken. Prosessimetaforan tehtävänä on palvelumuotoilutiedon jalkauttaminen myös erilaisissa koulutusyhteyksissä. Tutkimus tuotti keskusteluun kaksi uudempaa käsitettä: kulutushyödykkeisiin liittyvät tuotehybridit ja ketterät innovatiiviset menetelmät. Niitä tarvitaan ajan säästämiseen ja projektien myymiseen. Yrityksiltä puuttuu palvelumuotoiluprosessin alkuvaiheen osaamista, ja sitä tutkijat myyvätkin eniten, mutta projektin loppuvaiheiden myynti on haastavaa. Yritys jatkaa alkuvaiheiden jälkeen usein itse, joten tutkija ei välttämättä ole mukana koko palvelumuotoiluprosessin ajan. Tutkimus osoitti, että liike-elämä on kiinnostunut innovatiivisista menetelmistä, mutta niiden käyttöä on vaikea myydä päättäjille. Innovatiivisen menetelmäprojektin kestoa on hankalaa perustella, koska
liike-elämä vaatii nopeita tuloksia. Tällä hetkellä innovatiiviset menetelmät täydentävät perinteisiä ja soveltavia menetelmiä liike-elämän palvelumuotoiluprojekteissa. Menetelmäkirjo on laaja, ja menetelmien käyttö on kontekstista ja resursseista riippuvaista. Tällä hetkellä palvelumuotoilu on Suomessakin vielä kehittyvä tieteenala.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että innovatiiviset menetelmät soveltuvat palvelumuotoiluprosessin kehittämiseen, koska menetelmiä voi räätälöidä tarpeen mukaan. Tutkimuksessa vahvistui käsitys, että innovatiivisia menetelmiä käytetään eri nimillä yli tieteenalojen ja että ne tuottavat arvokasta tietoa. Menetelmät tekevät palvelumuotoilusta konkreettista esimerkiksi mallinnuksilla ja prototyypeillä. Tämä tutkimus hyödyttää eniten palvelumuotoiluun tutustuvia opiskelijoita.