Opas Venäjänkauppaan : Onnistuneen yhteistyön aloittaminen Jekaterinburgissa
Määttä, Sanna; Torkkel, Johanna (2011)
Määttä, Sanna
Torkkel, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110704
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia, miten suomalainen yritys aloittaa onnistuneesti Venäjänkaupan. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamariyhdistys, joka yhdessä Suomen Kauppakamariyhdistyksen kanssa haluaa tukea jäseniään Venäjän kaupan aloittamisessa. Kauppakamarin toiveena oli saada tietoa erityisesti Jekaterinburgin markkinoista, koska sinne järjestettiin tutustumis- ja kontaktointimatka yrittäjäjäsenille tutkimuksen ollessa jo käynnissä. Tämä opinnäyte tulee toimimaan yhtenä lähdeteoksena Riihimäen-Hyvinkään alueen Kauppakamariyhdistyksen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita toiminnan laajentamisesta Venäjälle.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui Pietarissa, Jekaterinburgissa ja Suomessa kymmenkunta asiantuntija- tai johtotehtävissä olevaa henkilöä, jotka joko työskentelevät Venäjällä suomalaisessa yrityksessä tai joilla on kokemusta suomalaisten ja venäläisten liikekumppanuudesta. Osa haastateltavista oli venäläisiä ja osa suomalaisia. Haastattelun teemoja olivat venäjän kaupan aloittaminen, yhteistyökumppanin hankinta, venäläinen toimintaympäristö ja kulttuuri sekä sopeutuminen Venäjälle. Nämä teemat valikoituivat alan kirjallisuuden pohjalta.
Haastatteluista saadut tulokset olivat melko yhteneviä alan kirjallisuuden kanssa. Venäjän liiketoiminnan aloittamisen onnistuminen riippuu muun muassa oikeista henkilövalinnoista ja kyvystä luoda suhteita projektin alkuvaiheessa. Jos on esimerkiksi tarkoitus perustaa toimintayksikkö Venäjälle, jossa on suomalainen johtaja ja paikallisia alaisia, on suomalaisen pystyttävä muokkaamaan johtamistyyliään enemmän hierarkiseksi ja kontrolloivaksi.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin organisaatiokulttuuria; erityisesti venäläisen alaisen ja suomalaisen johtajan välistä suhdetta ja suhteen kehittämistä mahdollisimman tuottavaksi liiketoiminnallisesti. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon hyötyä Kauppakamarin Venäjälle lähtevät jäsenyritykset saavat tästä opinnäytetyöstä, ja olisivatko käyttäjät kaivanneet jotain lisää.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui Pietarissa, Jekaterinburgissa ja Suomessa kymmenkunta asiantuntija- tai johtotehtävissä olevaa henkilöä, jotka joko työskentelevät Venäjällä suomalaisessa yrityksessä tai joilla on kokemusta suomalaisten ja venäläisten liikekumppanuudesta. Osa haastateltavista oli venäläisiä ja osa suomalaisia. Haastattelun teemoja olivat venäjän kaupan aloittaminen, yhteistyökumppanin hankinta, venäläinen toimintaympäristö ja kulttuuri sekä sopeutuminen Venäjälle. Nämä teemat valikoituivat alan kirjallisuuden pohjalta.
Haastatteluista saadut tulokset olivat melko yhteneviä alan kirjallisuuden kanssa. Venäjän liiketoiminnan aloittamisen onnistuminen riippuu muun muassa oikeista henkilövalinnoista ja kyvystä luoda suhteita projektin alkuvaiheessa. Jos on esimerkiksi tarkoitus perustaa toimintayksikkö Venäjälle, jossa on suomalainen johtaja ja paikallisia alaisia, on suomalaisen pystyttävä muokkaamaan johtamistyyliään enemmän hierarkiseksi ja kontrolloivaksi.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin organisaatiokulttuuria; erityisesti venäläisen alaisen ja suomalaisen johtajan välistä suhdetta ja suhteen kehittämistä mahdollisimman tuottavaksi liiketoiminnallisesti. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon hyötyä Kauppakamarin Venäjälle lähtevät jäsenyritykset saavat tästä opinnäytetyöstä, ja olisivatko käyttäjät kaivanneet jotain lisää.