Työtyytyväisyys ja siirtyminen uuteen palkanlaskentaohjelmaan Seutukeskus Oy Hämeessä
Sirén, Merja (2011)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611138
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Seutukeskus Oy Hämeen työtyytyväisyyttä sekä muutoshankkeen onnistumista esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Kohdeorganisaatiossa suoritettiin muutoshanke uuden palkanlaskentaohjelmaan siirryttäessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko uusi palkanlaskentaohjelma tehokkaampi työväline työntekijöiden mielestä ja miten uuteen palkanlaskentaohjelmaan siirtyminen onnistui palkkahallinnon työntekijöiden mielestä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin palkkahallinnon työntekijöiden tämän hetkistä työtyytyväisyyttä. Tätä tulosta verrattiin vuonna 2008 tehdyn henkilöstökyselyn tuloksiin työtyytyväisyyden osalta.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin palkkahallinnon työntekijöille ja esimiehille. Kyselyyn vastasi 26 työntekijää/esimiestä 30:stä. Aineisto analysoitiin ohjelmamuutoksen, työtyytyväisyyden ja ohjelman käyttöönoton kannalta. Ohjelmiston käyttöönotossa keskityttiin selvittämään muun muassa onko uusi ohjelma helpompi käyttää verrattuna edelliseen ohjelmaan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisimpiä muutoksen läpiviennin ongelma sekä vision ja viestinnän tärkeyttä muutoksessa. Lisäksi teoreettinen viitekehys selventää henkilöstöhallinnon ja työtyytyväisyyden keskeisiä käsitteitä.
Tämä tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että kohdeorganisaatiossa tehty muutosprosessi ei onnistunut työntekijöiden mielestä niin hyvin kuin olisi voinut. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön mielestä heidän olisi pitänyt saada enemmän vaikuttaa prosessin toteutukseen. Palkkahallinnon henkilöstö olisi halunnut saada enemmän informaatiota prosessin kulusta sekä toteutuksesta. Työtyytyväisyys on kohdeorganisaatiossa hieman laskenut vuoden 2008 kyselyyn verrattaessa. Lisäksi selvisi, että ohjelma on helppokäyttöisempi ja tehokkaampi käyttää palkkahallinnon työntekijöiden mielestä. Vaikka muutoshanke on nyt suuriltaosin ohi, on siinä sekä esimiesten että palkkahallinnon työntekijöiden mielestä edelleen kehitettävää ja parannettavaa.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin palkkahallinnon työntekijöille ja esimiehille. Kyselyyn vastasi 26 työntekijää/esimiestä 30:stä. Aineisto analysoitiin ohjelmamuutoksen, työtyytyväisyyden ja ohjelman käyttöönoton kannalta. Ohjelmiston käyttöönotossa keskityttiin selvittämään muun muassa onko uusi ohjelma helpompi käyttää verrattuna edelliseen ohjelmaan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisimpiä muutoksen läpiviennin ongelma sekä vision ja viestinnän tärkeyttä muutoksessa. Lisäksi teoreettinen viitekehys selventää henkilöstöhallinnon ja työtyytyväisyyden keskeisiä käsitteitä.
Tämä tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että kohdeorganisaatiossa tehty muutosprosessi ei onnistunut työntekijöiden mielestä niin hyvin kuin olisi voinut. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön mielestä heidän olisi pitänyt saada enemmän vaikuttaa prosessin toteutukseen. Palkkahallinnon henkilöstö olisi halunnut saada enemmän informaatiota prosessin kulusta sekä toteutuksesta. Työtyytyväisyys on kohdeorganisaatiossa hieman laskenut vuoden 2008 kyselyyn verrattaessa. Lisäksi selvisi, että ohjelma on helppokäyttöisempi ja tehokkaampi käyttää palkkahallinnon työntekijöiden mielestä. Vaikka muutoshanke on nyt suuriltaosin ohi, on siinä sekä esimiesten että palkkahallinnon työntekijöiden mielestä edelleen kehitettävää ja parannettavaa.