Sepelvaltimotautipotilaan mieliala ja ryhmäohjaus

Abstract

Sepelvaltimotauti on yksi yhteiskuntamme yleisempiä ja vakavampia sairauksia. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotautiin sairastuminen vaikuttaa sairastuneen sekä fyysiseen terveyteen että henkiseen hyvinvointiin. Opinnäyte-työmme tarkoituksena on kuvata sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia ryhmäohjauksesta ja sairauden diagnosoinnin ja ryhmäohjauksen merkitystä mielialaan. Yhteistyökumppanimme opinnäytetyössämme on Päijät-Hämeen sydänpiiri.

Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Keräsimme aineiston potilaiden kirjoittamien päiväkirjojen avulla sekä tekemällä teemahaastatteluja. Tutkimukseemme osallistui yhteensä kuusi avokuntoutusryhmän potilasta. Heillä kaikilla oli diagnosoitu sepelvaltimotauti. Analysoimme aineiston induktiivisella sisällön analyysilla.

Tuloksistamme ilmeni, että tutkimukseemme osallistujat kokivat saaneensa ryhmäohjauksesta vertaistukea ja kokonaisvaltaista tukea. Ryhmässä vallitsi hyvä henki. Osallistujilla oli ryhmäohjaukseen liittyviä kehittämisajatuksia. He toivoivat esimerkiksi enemmän tapaamisia sekä saavansa lisää lääketieteellistä tietoa. Sairauden diagnosoinnin varmentuminen vaikutti joidenkin mielialaan paljon, toisten taas vähän. Ryhmäohjauksella oli useimmiten positiivinen merkitys osallistujan mielialaan, mutta joillekin merkitys oli vähäisempi kuin toisille.

Coronary artery disease is one of our society’s most common and serious diseases. For the Finnish population it is the most common cause of death. Coronary artery disease affects on one’s physical health but it also has an affect on the mental health. The purpose of our thesis is to describe coronary artery disease patient’s experiences about the group leading and what kind of meaning the diagnosis and the group has on the mood.

Our thesis was made by using qualitative research method. We gathered our research material from the journals written by the patients and doing theme interviews. All together there were six participants in our research from the group. They all were diagnosed with coronary artery disease. We analyzed our material with inductive analyzation content method.

In our results, it was shown that the participants of our research experienced that the group had given them peer support and support in every ways. There was a good team spirit in the group. The participants had ideas to improve the group leading. For example more group gatherings and medical information were wished for. When diagnose was confirmed it had big affect on part of the participants´ mood, but it also had a little affect. The group leading had mostly positive impact on the mood but for some the impact was minor.