Vedenlaadun muutokset Kirkkonummen kunnan järvissä
Karhu, Kaisa (2011)
Karhu, Kaisa
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168045
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan järvien tilan kehitystä ja vedenlaadussa tapahtuneita muutoksia viimeisten viidenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimukseen on valittu viisi järveä Kirkkonummen kunnan alueelta. Järvien valintaperusteina käytettiin niiden merkittävyyttä virkistyskäytön ja raakaveden lähteenä. Kirkkonummen kunta ja alueella olevat velvoitetarkkailun piiriin kuuluvat toimitsijat seuraavat vedenlaatua säännöllisesti.
Kirkkonummen kunnan vapaaehtoisen pintavesien seurannan tulokset mahdollistivat tämän opinnäytetyön tekemisen. Tutkimusta varten kerättiin myös lisäaineistoa, kuten aikaisempia tutkimuksia ja raportteja Kirkkonummen järvistä. Seuranta-aineistot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä HERTTA-
palvelusta.
Vedenlaadun seurannan perusteella tiedettiin, että Kirkkonummen kunnan sisävesistöjen käyttökelpoisuutta haittaavat etenkin rehevöityminen, happamoituminen ja hapettomuus. Vedenlaadun tarkkailun esiin tuomat ongelmat saattavat tulevaisuudessa laskea järvien käyttöarvoa.
Tässä tutkimuksessa verrattiin pintavesien seurantatulosten tietoja yleiseen vedenlaadun käyttökelpoisuusluokitukseen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota 12 eri muuttujaan. Tutkimuksen tuloksista nousi esiin se, että Kirkkonummen järviä vaivaa erityisesti alusveden hapettomuus, kemiallisen hapenkulutuksen lisääntyminen ja ravinteiden määrän kasvu. Näitä tekijöitä voidaan pitää ennakoivina varoituksina sisäisen kuormituksen voimistumista.
Tärkeintä järvien tilan parantamisessa ja vedenlaadun heikkenemisen ehkäisemisessä on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen tuloksiin perustuen järvien valuma-alueen maankäyttöä tulisi rajoittaa. Lisäksi järvien vedensäännöstelyn aiheuttamiin vaikutuksiin tulisi puuttua. Kirkkonummen kunnan vapaaehtoinen järvien veden seuranta on tärkeää. Säännöllisellä veden laadun tutkimisella saadaan oleellista tietoa järvien tilasta, ja sitä kautta muutoksiin voidaan puuttua ajoissa.
Kirkkonummen kunnan vapaaehtoisen pintavesien seurannan tulokset mahdollistivat tämän opinnäytetyön tekemisen. Tutkimusta varten kerättiin myös lisäaineistoa, kuten aikaisempia tutkimuksia ja raportteja Kirkkonummen järvistä. Seuranta-aineistot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä HERTTA-
palvelusta.
Vedenlaadun seurannan perusteella tiedettiin, että Kirkkonummen kunnan sisävesistöjen käyttökelpoisuutta haittaavat etenkin rehevöityminen, happamoituminen ja hapettomuus. Vedenlaadun tarkkailun esiin tuomat ongelmat saattavat tulevaisuudessa laskea järvien käyttöarvoa.
Tässä tutkimuksessa verrattiin pintavesien seurantatulosten tietoja yleiseen vedenlaadun käyttökelpoisuusluokitukseen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota 12 eri muuttujaan. Tutkimuksen tuloksista nousi esiin se, että Kirkkonummen järviä vaivaa erityisesti alusveden hapettomuus, kemiallisen hapenkulutuksen lisääntyminen ja ravinteiden määrän kasvu. Näitä tekijöitä voidaan pitää ennakoivina varoituksina sisäisen kuormituksen voimistumista.
Tärkeintä järvien tilan parantamisessa ja vedenlaadun heikkenemisen ehkäisemisessä on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen tuloksiin perustuen järvien valuma-alueen maankäyttöä tulisi rajoittaa. Lisäksi järvien vedensäännöstelyn aiheuttamiin vaikutuksiin tulisi puuttua. Kirkkonummen kunnan vapaaehtoinen järvien veden seuranta on tärkeää. Säännöllisellä veden laadun tutkimisella saadaan oleellista tietoa järvien tilasta, ja sitä kautta muutoksiin voidaan puuttua ajoissa.