Unaccompanied Minor Asylum Seekers’ Health Promotion in a Reception Center. Recommendations for Good Practice.

Abstract

In the 2000’s there was an increase in the number of asylum seekers in Finland. A particular, vulnerable group within the asylum seeker population is those minors who arrive without their family. Although according to Finnish Integration Act, unaccompanied minor asylum seekers have nearly equal access to health care services with the national population, some legislation-based restrictions exist. Asylum seekers have had traumatizing experiences and possibly lacking health care in their past. Also insecure future prospects cause distress. Therefore health promoting practices of daily work have an important role to support the minors’ well-being.

The purpose was to study how professionals promoted unaccompanied minor asylum seekers’ health in their daily work in a reception center. Secondly, what were the methods and thirdly what was the content of health promotion. Lastly, the purpose was to establish recommendations for good practices. Action research method was applied. Data was collected from four professionals of a reception center through thematic interviews. Qualitative inductive content analysis method was used. Further, participants’ collaborative feedback was used to refine the recommendations for good practices.

Findings consisted of reception a reception center’s professionals’ daily functions that aimed to support minor asylum seekers’ health. The findings are depicted in four categories: emotional support, guidance, services and multi-professional co-operation. One category focuses on recommendations for improving the minors’ care, in particular related to availability and quality of mental health care.

Recommendations for good practices that promote unaccompanied minor asylum seekers’ health are presented as an outcome of this study. In addition, suggestions for future developments are expressed. A good practice is functional, effective, evaluated, ethically acceptable, based on versatile knowledge and concisely described.

Although reception centers in Finland differ to some extent and these recommendations cannot be generalized, they can be adapted in reception center work. To further develop recommendations for good practice, implementation and evaluation of these recommendations is needed. Also the clients’ perspective should be included.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveyden edistäminen vastaanottokeskuksessa. Suosituksia hyviksi käyntänteiksi

2000-luvulla turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi Suomessa. Erityinen, haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa ovat alaikäiset, jotka saapuvat ilman perhettään. Vaikkakin yksintulleilla alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on Kotouttamislain mukaan lähes samat oikeudet terveydenhoitopalveluihin, joitakin lakisääteisiä rajoituksia on. Lisäksi heillä on traumatisoivia kokemuksia ja mahdollisesti puutteellinen terveydenhoito menneisyydessä eikä varmoja tulevaisuuden näkymiä, nämä seikat aiheuttavat ahdinkoa. Tämän vuoksi käytänteillä, jotka päivittäisessä työssä edistävät terveyttä on tärkeä rooli alaikäisten hyvinvoinnin tukemisessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten ammattilaiset edistivät yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveyttä päivittäisessä työssään vastaanottokeskuksessa. Toisekseen, mitkä olivat terveydenedistämisen metodit ja kolmanneksi, mikä oli terveyden edistämisen sisältö. Viimeiseksi tavoitteeksi oli luoda suositukset hyviksi käytänteiksi. Toimintatutkimusmenetelmää sovellettiin, neljää vastaanottokeskuksen työntekijää haastateltiin teemahaastatten metodein. Aineiston analyysissa käytettiin laadullista induktiivista sisällönanalyysiä. Lisäksi tutkimuksen osallistujien palautetta käytettiin hyvien käytänteiden suositusten kehittämiseksi.

Tulokset koostuivat neljästä päivittäisen työn toiminnoista, jotka tähtäsivät alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveyden tukemiseen. Tulokset kuvataan neljässä kategoriassa: henkinen tuki, neuvonta, palvelut ja moniammatillinen yhteistyö. Yksi kategoria keskittyy suosituksiin alaikäisten hoidon parantamiseen, erityisesti liittyen mielenterveyshoidon saatavuuteen ja laatuun.

Tämän tutkimuksen tuotoksena esitellään suositukset alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveyden edistämisen hyviksi käytänteiksi. Lisäksi tuodaan esille kehittämisehdotuksia tulevaisuudelle. Hyvät käytänteet ovat toimivia, tehokkaita, arvioituja, eettisesti hyväksyttäviä, perustuvat monipuoliseen tietoon ja ne ovat kuvattu tiivisti.

Vaikkakin eri vastaanottokeskukset poikkeavat toisistaan joltain osin eikä suosituksia voi yleistää, voi niitä soveltaa vastaanottokeskustyössä. Jotta suosituksia hyviksi käytänteiksi voisi edelleen kehittää, pitäisi ne toteuttaa käytännössä ja arvioida. Myös asiakkaiden näkökulman pitäisi sisältyä tutkimukseen.