Ikääntyneiden lyhytaikaishoidon nykytila ja kehittämistarpeet Kaakkois-Suomessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ikääntyneiden lyhytaikaishoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita Kaakkois-Suomessa. Opinnäytetyö liittyi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeeseen Kuntien vanhus- ja vammaistyön kehittäminen sekä pysyvien kehittämisrakenteiden muodostaminen Kaakkois-Suomeen (KUPERA-osahanke).

Tutkimus on kvantitatiivinen, ja se toteutettiin sähköisesti internet-pohjaisella kyselylomakkeella joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen kuntien ikääntyneiden lyhytaikaishoitoa toteuttavien ympärivuorokautisen hoidon ja palveluasumisen yksiköiden hoitohenkilöstö. Kysely jakautui viiteen osa-alueeseen, jotka olivat taustatiedot, toiminnan kuvaus, yhteistyö, toiminnan vaikuttavuus sekä kehittäminen ja tarpeiden kartoittaminen. Tuloksista selvisi, että Kaakkois-Suomessa ikääntyneiden lyhytaikaishoitoa toteutettiin hyvin monimuotoisesti painopisteen ollessa selvästi avohoidossa. Vastauksien mukaan nykyinen paikkamäärä ei vastannut tarvetta. Merkittävä tulos oli, että vastaajista puolet piti lääkäripalveluita riittämättöminä, millä saattaa olla merkitystä hoidon laatuun ja yksiköiden perustehtävän toteutumiselle. Lääkäripalveluiden turvaaminen ja lisääminen nimettiin myös kehittämistarpeena. Huomattavassa osassa yksiköistä ei ollut lainkaan käytössä hoitajavastuumallia, ja tätä tulosta voi pitää odotuksia heikompana, koska hoitajavastuumallien merkitystä on pidetty hoitoalalla tärkeänä. Suurin osa yksiköistä ei nimennyt yksiselitteisesti asiakkaan hoidon kokonaisvastuutahoa, mikä voi vaikeuttaa asiakkaan mahdollisuuksia saada oikea-aikaisesti tarpeitaan vastaavia palveluita.

Kehittämistarpeiden kartoituksessa nousi esille hoidon tason nostaminen sekä henkilökunnan erityisosaamisen syventäminen koulutusta lisäämällä ja ajanhallintaa parantamalla. Lisäksi haluttiin kehittää hoitoympäristöä rauhallisemmaksi ja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tärkeänä koettiin myös henkilökunnan hyvinvointi ja jaksamisen tukeminen.

The aim of this thesis was to find out the present situation and development needs in short-term treatment of aged persons in South-Eastern Finland. This thesis related to a “KUPERA” project of the Centre of Excellence of Social Welfare and the South-Eastern Muncipalities. The purpose of the KUPERA project is to develop the care of aged and disabled persons in South-Eastern Finland.

The research method of this study was a quantative questionnaire. Material was collected by a web-based questionnaire and the target group were the nursing staff in different units serving short-term treatment in South-Eastern Finland. The material was analyzed by quantitative and content analysis methods. The guestionnaire consisted of five ares of questions: background information, functional description, cooperation, the overall effectiveness and development needs.

The results of the study show that the short-term treatment for aged people was realized in very different forms. The main treatment model was clearly the noninstitutional out-patient treatment. The remarkable result was that half of the respondents felt that the medical services by doctors were not adequate. This can have an impact on the quality of the treatment and the fulfilment of the basic mission of the units. Improving this situation was named as a development task. Contrary to expectations, a remarkable number of units lacked the model of nurse/patient responsibility even though this model has been in use and is considered to be a very substantial part of health care. Most of the units were unable to clearly name the responsible nurse for the overall care. This can complicate the client´s opportunities for real time services.

This survey of the development needs brought up the demand for quality of care and the deepening of special skills of the personnel through additional training. Respondents also wanted to develop the caring environment to become more peaceful and customer specific. Respondents also noted the importance of the wellbeing of the care personnel.