Näkymätön lapsi - erityinen lapsi museovieraana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia museopalveluiden saavutettavuutta erityisryhmien näkökulmasta varsinkin silloin, kun museovieraan kohdalla on kyse vaikeudesta liikkumisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin tai vuorovaikutuksen alueilla. Nimi ”Näkymätön Lapsi” viittaa paitsi Tove Janssonin samannimiseen novelliin, myös erityisryhmiin, jotka edelleen ovat varsin näkymätön ryhmä museoissa. Itse olen kiinnittänyt huomiota erityislasten osallis-tumismahdollisuuksiin erityisesti lapsille suunnatuissa näyttelyissä. Erityislapset eivät välttämättä tarvitse nimenomaan heitä varten erikseen järjestettyjä palveluita, pienin muutoksin voidaan yleisistä palveluista tehdä kaikille saavutettavampia.

Toteutin opinnäytetyöni toiminnallisena opinnäytetyönä. Siihen liittyen järjestin opastuskierroksia lapsille Päivälehden museon ”Muumit 65 vuotta”-juhlanäyttelyssä kesällä 2010. Opas-tuskierroksilla korostin moniaistisuutta ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöä lasten ohjauksessa. Kaiken kaikkiaan ryhmäopastuksia oli viisi kertaa. Kullakin kerralla ryhmän koostumus oli hyvin heterogeeninen. Ryhmien osallistujat olivat iältään pääsääntöisesti alle kou-luikäisiä tai ala-astetta käyviä lapsia. Jokaiseen ryhmään kuului erityislapsia. Erityislapsella tarkoitetaan tässä yhteydessä kehitysvammaista tai autistista lasta. Museolta saamani palautteen mukaan heillä ei ollut aiempaa kokemusta vaikeimmin vammaisten lapsiryhmien ohjauksesta.

Henkilökohtaisina tavoitteinani oli tarjota lapsille antoisa näyttelykokemus, syventää ja laajentaa osaamistani ryhmien ohjaajana sekä saada uusia kokemuksia erilaisissa ympäristöissä toteutettavasta ohjaustyöstä. Myös verkostoituminen ja eri ammattikuntien välinen yhteistyö ovat itselleni jatkuvasti kiinnostavia aiheita. Toivon opinnäytetyöni olevan hyödyksi niille, jotka suunnittelevat vastaavanlaista toimintaa sekä samalla antavan arvokasta tietoa museoille erityisryhmien kohtaamisesta. Opinnäytetyöni on tarkoitus olla kannanotto myös yhteiskuntamme näennäistä yhdenvertaisuutta kohtaan.

Arviointikeinoina opinnäytetyöni toiminnallisen osuuden onnistumisen kannalta käytin kirjallista ja suullista palautetta, dokumentointia ja henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa.

Asiasanat: toiminnallisuus, osallisuus, erityisryhmät, moniaistisuus, kommunikaatio, vammaisuus, museopedagogiikka.

The Invisible Children – Special children visiting the museum

I executed my Bachelor thesis as a functional thesis and in it’s theoretical part I observed the availability of museum services for special groups. The name ”Näkymätön lapsi” refers not only to Tove Jansson’s novel that goes by the same name, but also to special groups that are still invisible groups in museums. I have taken notice on the changes of special children to participate in exhibitions that are particularly directed to children.

In relation to my Bachelor’s Thesis I arranged tours that were oriented to special children in Päivälehden museo -exhibition “Muumit 65 vuotta” in summer 2010. In the tours I emphasize multisensory methods and augmentative and alternative communication when counselling special children. Overall there were five group tours. Every time the groups were heterogenic. Participants were mainly under school aged or children at elementary school. There were special children in every group. The term special child refers to handicapped or autistic children. Ac-cording to the feedback I received from the museum it turned out that they had no earlier experience of groups that were “this handicapped”.

My personal intention was to provide a productive experience in exhibition, deepen my own know-how in counsellor work and get some experience counselling in different areas. Also networking and co-operation with other corporations is always a subject which I am interested in. I hope my Bachelor’s Thesis is advantageous for those whose projects are similar and in the same time I hope that it has given museums precious sense to interact with special groups. My Bachelor’s Thesis is also a contention towards the nominal equality of our community.

The method of rating was to use the literary and verbal feedback, documentation and personal observation diary .

Keywords: functionality, implication, special groups, multisensory, communication, disability, museum pedagogy.