Hätätilapotilaan tavoittamisviiveen merkitys potilaan hoidon laatuun ja jatkohoitoon
Siimento, Hannu; Willman, Juha (2011)
Siimento, Hannu
Willman, Juha
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105076665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105076665
Tiivistelmä
Vuoden 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän sosiaali- ja terveydenhuollon (lukuun otta-matta lasten päivähoitoa) sekä ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palveluista on vas-tannut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä vastaa ensihoito-sairaankuljetuksen palveluiden järjestämisestä alueellaan. Iisalmessa toimii välittömässä lähtövalmiudessa oleva hoitotason yksikkö (Iisalmi 190) ympäri vuorokauden, sekä perustason yksikkö (Iisalmi 191), joka on välittömässä lähtövalmiudessa kello 08–20, jonka jälkeen 15 min lähtövalmiudessa kello 20–8.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Iisalmi 191 todellinen lähtöviive 15 minuutin vapaamuotoisen varallaolon aikana kiireellisissä ensihoito-sairaankuljetustehtävissä ja sen merkitys hoidon laatuun sekä potilaan jatkohoitoon. Tavoitteena on tukea SOTE alueen päätöksentekoa ensihoidon palvelutasoa ja laatua määriteltäessä Iisalmi 191:n osalta kello 20–8.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon hätäkeskuksen sekä Iisalmen ensihoito ja sairaankuljetuksen kanssa. Tutkittava aineisto kerättiin aikaväliltä 1.1.2010–17.12.2010. Hätäkeskukselta pyysimme kiireellisyysluokiltaan riskinarviomääritykset A & B täyttävät ensihoito-sairaankuljetustehtävät, joista ilmeni päivämäärät ja kellonajat eli käytimme valmista aineistoa. Saatujen tietojen mukaan haimme sairaankuljetuskertomukset arkistosta, valitut kertomukset toimivat eräänlaisena mittarina arvioidessa viiveen vaikutusta hoidon laatuun sekä jatkohoitoon.
Kaikissa tapauksissa potilaat olivat saaneet laadukasta ensihoitoa viiveestä huolimatta. Tutkimuksessa nousi esille 38 ensihoitotehtävästä kahdeksan tehtävää, joissa osassa tehtävistä viiveellä saattoi olla ennustetta heikentävä merkitys hätätilapotilaan jatkohoitoon. Keskimääräinen lähtöviive oli 8,8 minuuttia. Potilaan keskimääräinen tavoittamisviive oli 21,8 minuuttia. Jatkotutkimuksena voisi selvittää miten lähtöviive vaikuttaa muissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa, joissa ei ole ensihoitoyksikköä välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Iisalmi 191 todellinen lähtöviive 15 minuutin vapaamuotoisen varallaolon aikana kiireellisissä ensihoito-sairaankuljetustehtävissä ja sen merkitys hoidon laatuun sekä potilaan jatkohoitoon. Tavoitteena on tukea SOTE alueen päätöksentekoa ensihoidon palvelutasoa ja laatua määriteltäessä Iisalmi 191:n osalta kello 20–8.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon hätäkeskuksen sekä Iisalmen ensihoito ja sairaankuljetuksen kanssa. Tutkittava aineisto kerättiin aikaväliltä 1.1.2010–17.12.2010. Hätäkeskukselta pyysimme kiireellisyysluokiltaan riskinarviomääritykset A & B täyttävät ensihoito-sairaankuljetustehtävät, joista ilmeni päivämäärät ja kellonajat eli käytimme valmista aineistoa. Saatujen tietojen mukaan haimme sairaankuljetuskertomukset arkistosta, valitut kertomukset toimivat eräänlaisena mittarina arvioidessa viiveen vaikutusta hoidon laatuun sekä jatkohoitoon.
Kaikissa tapauksissa potilaat olivat saaneet laadukasta ensihoitoa viiveestä huolimatta. Tutkimuksessa nousi esille 38 ensihoitotehtävästä kahdeksan tehtävää, joissa osassa tehtävistä viiveellä saattoi olla ennustetta heikentävä merkitys hätätilapotilaan jatkohoitoon. Keskimääräinen lähtöviive oli 8,8 minuuttia. Potilaan keskimääräinen tavoittamisviive oli 21,8 minuuttia. Jatkotutkimuksena voisi selvittää miten lähtöviive vaikuttaa muissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa, joissa ei ole ensihoitoyksikköä välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden.