Virtsarakon syöpä, toteaminen ja hoito : Opas polikliiniselle hoitajalle
Varkia, Rauni (2011)
Varkia, Rauni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249256
Tiivistelmä
Urologian poliklinikalla hoidetaan monenlaisia urologisia potilaita. Myös potilaiden oireet ovat monisyisiä ja voivat hankaloittaa elämää runsaasti. Tässä työssä käsitellään urologisia oireita ja tauteja, mutta päähuomio on keskitetty virtsarakonsyövän toteamiseen, oireisiin ja hoitoon. Virtsarakon syöpää hoidetaan pääosin polikliinisesti, joten tämä työ käsittelee virtsarakon syövän polikliinista tutkimista ja hoitoa.
Työn tarkoituksena on toimia ohjekirjasena sairaan– ja lähihoitajille. Työssä on siis käsitelty myös ohjeiden tekemistä ja potilaan ohjausta. Työn teoriaosuudessa käsitellään myös aiheeseen liittyen virtsateiden anatomiaa ja fysiologiaa, mikä edesauttaa hoitojen ja potilaan ymmärtämistä ja ohjausta. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä hoitotyön harjoitteluun HUS:n Meilahden kirurgisella poliklinikalla. Teoriaosuus on laadittu kirjallisuuden perusteella. Toimenpiteiden suoritukset ja potilaan ohjaus toimenpiteisiin ovat oppaassa liitteenä. Liite sisältää myös urologisen sanaston.
Virtsarakon syöpä on neljänneksi yleisin syöpä Suomessa miehillä. Virtsarakon syövälle altistavat monet tekijät, kuten tupakointi, aniliinivärit sekä skistosomiaasi. Rakkosyövät ovat moninaisia ja niiden luokittelu vaikeaa. Kasvain luokitellaan joko histologisesti tai sytologisesti.
Tyypillisiä oireita ovat mm. verivirtsaisuus ja erilaiset virtsaamiseen liittyvät häiriöt. Virtsarakkoa voidaan tutkia mm. kystoskopialla, ultraäänellä tai sytologilla menetelmillä. Syöpää voidaan hoitaa joko leikkaamalla rakko pois, höyläämällä syöpäkasvaimet pois sekä antamalla syövän uusiutumista ehkäiseviä virtsarakon huuhteluita. Huuhteluissa käytetään joko sytostaatteja tai BCG- medac:a. BCG-medac sisältää heikennettyjä tuberkuloosibakteereita, joka aktivoi potilaan omat puolustusmekanismit. Potilaista 70 % on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, joten mikäli syöpä ei ole ehtinyt invasoitua rakon ulkopuolelle, on ennuste suhteellisen hyvä.
Syöpädiagnoosin saaminen on potilaalle yleensä henkisesti raskasta, joten potilaan ohjaus on erittäin tärkeää. Myös hyvä ohjaus ennen toimenpidettä, toimenpiteen aikana ja sen jälkeen saa potilaan tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja edesauttaa hoitojen onnistumista ja hyvään hoitotulokseen pääsyä. Toimenpiteen suorittaminen oikein parantaa niin potilaan kuin hoitajan työturvallisuutta.
Työn tarkoituksena on toimia ohjekirjasena sairaan– ja lähihoitajille. Työssä on siis käsitelty myös ohjeiden tekemistä ja potilaan ohjausta. Työn teoriaosuudessa käsitellään myös aiheeseen liittyen virtsateiden anatomiaa ja fysiologiaa, mikä edesauttaa hoitojen ja potilaan ymmärtämistä ja ohjausta. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä hoitotyön harjoitteluun HUS:n Meilahden kirurgisella poliklinikalla. Teoriaosuus on laadittu kirjallisuuden perusteella. Toimenpiteiden suoritukset ja potilaan ohjaus toimenpiteisiin ovat oppaassa liitteenä. Liite sisältää myös urologisen sanaston.
Virtsarakon syöpä on neljänneksi yleisin syöpä Suomessa miehillä. Virtsarakon syövälle altistavat monet tekijät, kuten tupakointi, aniliinivärit sekä skistosomiaasi. Rakkosyövät ovat moninaisia ja niiden luokittelu vaikeaa. Kasvain luokitellaan joko histologisesti tai sytologisesti.
Tyypillisiä oireita ovat mm. verivirtsaisuus ja erilaiset virtsaamiseen liittyvät häiriöt. Virtsarakkoa voidaan tutkia mm. kystoskopialla, ultraäänellä tai sytologilla menetelmillä. Syöpää voidaan hoitaa joko leikkaamalla rakko pois, höyläämällä syöpäkasvaimet pois sekä antamalla syövän uusiutumista ehkäiseviä virtsarakon huuhteluita. Huuhteluissa käytetään joko sytostaatteja tai BCG- medac:a. BCG-medac sisältää heikennettyjä tuberkuloosibakteereita, joka aktivoi potilaan omat puolustusmekanismit. Potilaista 70 % on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, joten mikäli syöpä ei ole ehtinyt invasoitua rakon ulkopuolelle, on ennuste suhteellisen hyvä.
Syöpädiagnoosin saaminen on potilaalle yleensä henkisesti raskasta, joten potilaan ohjaus on erittäin tärkeää. Myös hyvä ohjaus ennen toimenpidettä, toimenpiteen aikana ja sen jälkeen saa potilaan tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja edesauttaa hoitojen onnistumista ja hyvään hoitotulokseen pääsyä. Toimenpiteen suorittaminen oikein parantaa niin potilaan kuin hoitajan työturvallisuutta.