Suomi hyvä : thainaisten kokemuksia integraatioprosessista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat thainaisten integraatioprosessiin Lahdessa. Tutkimustehtävä valittiin, koska eri viranomaistahoilla oli herännyt huoli thainaisten jäämisestä maahanmuuttajina kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Tutkimus pohjautui teoreettiseen viitekehykseen, jossa käsiteltiin integraatiota, kotoutumista sekä kulttuuria ja etnisyyttä.

Tutkimus oli laadullinen ja tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin marraskuussa 2008 kymmentä Lahdessa asuvaa thainaista.

Tutkimustuloksista ilmeni, että thainaisten integraatioprosessiin vaikuttavia tekijöitä olivat viranomaisten kotouttamistoimenpiteet, lähiverkosto sekä laajemmin lahtelainen elämisympäristö. Viranomaispalvelujen osuus osoittautui kapeaksi kun taas lähiverkoston ja naisten oma osuus nousivat määräävään asemaan. Kotoutumispalveluista oleellisimpia olivat kielikoulutus, niiden saatavuus, kesto ja riittävyys sekä työllistymisen tärkeys. Haastatelluille thainaisille lähiverkoston tuki ja apu olivat ensiarvoisen tärkeitä. Transnationaalisten suhteiden kautta lähiverkostoon voivat kuulua paikallisen thaiyhteisön jäsenten lisäksi myös Thaimaassa asuvat sukulaiset ja ystävät. Thainaisten onnistunut integroituminen paikalliseen yhteiskuntaan vaatii suvaitsevaisuutta ja myönteistä asennoitumista myös valtaväestöltä.

Tutkimustulosten perusteella thainaisten integraatioprosessia voisi edesauttaa monelle tavalla. Virallista asiointia varten tulisi lisätä thainkielisten tulkkien määrää. Kaupunkiin asettumisen alkuvaiheen voimakasta motivoitumista suomen kielen opiskeluun ja työllistymiseen pitäisi hyödyntää. Thainaisille tulisi olla mahdollisuus työllistyä vähäisemmällä suomen kielen taidolla kuin tällä hetkellä. Yhteisösosiaalityön keinoja hyödyntämällä voisi järjestää toimintaa thainaisten asumisympäristöissä. Vertaisryhmätoiminta aviomiehille tukisi elämää kaksikulttuurisessa parisuhteessa ja -perheessä.

The aim of this study was to find out factors which affect the integration process of Thai women in Lahti. This research assignment was chosen because several public authorities had expressed their concern about Thai women as immigrants remaining outside of the integration services. The theoretical framework of the research was built around integration, culture and ethnicity.

This qualitative study was carried out through focused interviews. Ten Thai women who live in Lahti were interviewed for the research in November 2008.

The results of the study show that the integration process of Thai women is affected by the integration measures of local authorities, the close network and more broadly the characteristic Lahti environment. The services rendered by authorities proved to be less meaningful, whereas the closer network and women’s own activity became dominant in importance. As the most significant factors of the integration services arose the language studies, their availability, duration and sufficiency, and the importance of employment. The support and help of the close network was also of primary importance for the interviewed women. Through transnational relationships the close network can include in addition to the members of the local Thai community even the relatives and friends who live in Thailand. Tolerance and positive attitude from the dominant culture as well are required in order to successfully integrate Thai women in the local society.

According to the results, the integration process of Thai women could be promoted in several ways. The number of interpreters of Thai language should be increased for making official services more fluent and accessible. The fact that the motivation for studying Finnish and becoming employed is the strongest during the starting phase after having moved to Lahti should be taken into account. The requirements for Finnish language skills should be lower than they are at present for the Thai women to get employed. Activities could be organized in the living surroundings of Thai women through making use of the means of communal social work. Peer group activities for Finnish husbands would serve as a supporting factor for living in a bicultural relationship and family.