Pitkäaikaishoivan asiakkaille laatua ruokapalveluun moniammatillisella yhteistyöllä
Salomaa, Eija (2011)
Salomaa, Eija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310829
Tiivistelmä
Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tämä lisää tarvetta kehittää monipuolisia palveluita tukemaan heidän elämäänsä niin kotona kuin hoivayksiköissäkin. Näihin palveluihin kuuluvat myös ruokapalvelut. Ikä tuo tullessaan muutoksia toimintakykyyn ja voi heikentää ruokahalua. Nämä lähtökohdat huomioiden ruokapalvelujen tuottajan pitää tehdä yksilöllisiä, laadukkaita ja houkuttelevia aterioita, jotta ateriat tulisivat syödyksi. Tämä on haastava tehtävä ja vaatii ruokapalvelun ja hoivahenkilöstön yhteistyötä. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden ei pitäisi syrjäyttää asiakaslähtöisen palvelun toteuttamista.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää moniammatillisena yhteistyönä toteutetun ruokapalveluprosessin laadulliset ongelmat pitkäaikaishoidon yksikössä. Mikä estää hyvän palvelun ja yksilöllisen ravitsemuksen toteutumisen? Tutkimuskohteena on hoivayksikkö, jonka ateriat tehdään Espoo Cateringin tuotantokeittiössä. Asiakaspäällikkönä vastaan tämän asiakasryhmän ruokapalveluista. Ruokapalveluprosessin laatukuilujen selvittäminen moniammatillisena yhteistyönä avaa myös mahdollisuuksia uusien palvelujen syntymiselle. Monen eri yksikön yhdessä tuottamia palveluita pitäisi kehittää yhdessä, jotta laadulliset tavoitteet toteutuvat.
Opinnäytetyön kohteena olevan ruokapalveluprosessin toimintaa ohjaavat valtakunnalliset ravitsemussuositukset ikä-ihmisille (2010). Niiden ohjeistuksen mukaan ruokapalvelut yksilöivät omat tuotteensa hoivayksiköihin. Teoreettisena viitekehyksenä on palveluiden johtaminen, laatu, laatukuiluanalyysi ja tutkimukset ikäihmisten ravitsemuksesta. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin yhteisöllisenä ideointina. Käytännössä tämä toteutettiin kolmessa työpajassa aivoriihimenetelmällä.
Työpajojen tulokset toivat näkyviksi ruokapalveluprosessin toimintaa heikentävät asiat. Aterioiden tilaaminen osastoille on ongelmallista, koska prosessin vastuut ja toimintatavat ovat epäselvät. Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen on puutteellista. Päivän ateriarytmit eivät tue yksilöllisen ravitsemuksen toteutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että paremman ruokapalveluprosessin saamiseksi pitäisi moniammatillista yhteistyötä tiivistää ja johtamista selkeyttää. Pitäisi myös pohtia erilaisia keinoja tukea ikäihmisten ravitsemusta ennen hoivayksiköihin joutumista. Ateriapalvelujen kokonaiskustannukset sekä yksittäisten aterioiden hinnat pitäisi selvittää. Ateriapalvelujen laadun parantaminen ja erilaiset ateriavaihtoehdot lisäävät asiakkaiden halukkuutta syödä. Vain syöty ateria ravitsee ja luo hyvinvointia. Turhan tuottamisen sijasta pitäisi keskittyä itse palvelutapahtuman laatuun. Asiakastyytyväisyyskyselyllä saadaan selville todellinen tilanne asiakkaan suhtautumisesta nykyisen palvelun tasoon.
Asiasanat: palvelun laatu, pitkäaikaishoito, moniammatillinen yhteistyö
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää moniammatillisena yhteistyönä toteutetun ruokapalveluprosessin laadulliset ongelmat pitkäaikaishoidon yksikössä. Mikä estää hyvän palvelun ja yksilöllisen ravitsemuksen toteutumisen? Tutkimuskohteena on hoivayksikkö, jonka ateriat tehdään Espoo Cateringin tuotantokeittiössä. Asiakaspäällikkönä vastaan tämän asiakasryhmän ruokapalveluista. Ruokapalveluprosessin laatukuilujen selvittäminen moniammatillisena yhteistyönä avaa myös mahdollisuuksia uusien palvelujen syntymiselle. Monen eri yksikön yhdessä tuottamia palveluita pitäisi kehittää yhdessä, jotta laadulliset tavoitteet toteutuvat.
Opinnäytetyön kohteena olevan ruokapalveluprosessin toimintaa ohjaavat valtakunnalliset ravitsemussuositukset ikä-ihmisille (2010). Niiden ohjeistuksen mukaan ruokapalvelut yksilöivät omat tuotteensa hoivayksiköihin. Teoreettisena viitekehyksenä on palveluiden johtaminen, laatu, laatukuiluanalyysi ja tutkimukset ikäihmisten ravitsemuksesta. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin yhteisöllisenä ideointina. Käytännössä tämä toteutettiin kolmessa työpajassa aivoriihimenetelmällä.
Työpajojen tulokset toivat näkyviksi ruokapalveluprosessin toimintaa heikentävät asiat. Aterioiden tilaaminen osastoille on ongelmallista, koska prosessin vastuut ja toimintatavat ovat epäselvät. Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen on puutteellista. Päivän ateriarytmit eivät tue yksilöllisen ravitsemuksen toteutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että paremman ruokapalveluprosessin saamiseksi pitäisi moniammatillista yhteistyötä tiivistää ja johtamista selkeyttää. Pitäisi myös pohtia erilaisia keinoja tukea ikäihmisten ravitsemusta ennen hoivayksiköihin joutumista. Ateriapalvelujen kokonaiskustannukset sekä yksittäisten aterioiden hinnat pitäisi selvittää. Ateriapalvelujen laadun parantaminen ja erilaiset ateriavaihtoehdot lisäävät asiakkaiden halukkuutta syödä. Vain syöty ateria ravitsee ja luo hyvinvointia. Turhan tuottamisen sijasta pitäisi keskittyä itse palvelutapahtuman laatuun. Asiakastyytyväisyyskyselyllä saadaan selville todellinen tilanne asiakkaan suhtautumisesta nykyisen palvelun tasoon.
Asiasanat: palvelun laatu, pitkäaikaishoito, moniammatillinen yhteistyö