7.-luokkalaisten arkiravitsemus ja valintoja ohjaavat tekijät : Kysely lappeenrantalaisessa yläkoulussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ovat yläkoulun 7.-luokkalaisten ravitsemustottumukset arkena. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat heidän tekemiin ruokavalintoihinsa.

Opinnäytetyössä hyödynnetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Otos muodostui erään lappeenrantalaisen yläkoulun seitsemäsluokkalaisista (n=41). Tutkimusaineisto kerättiin ravitsemuskyselyllä syksyllä 2010. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä puolistrukturoituja kysymyksiä, jotka analysoitiin IBM SPSS Statistics 19.0 – ohjelmistolla. Lomakkeen avoin kysymys analysoitiin kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan hieman yli puolet nuorista söi aamupalan jokaisena arkipäivänä. Vastanneista vain noin viidesosan aamupala oli ravitsemuksellisesti riittävä. Kouluruokailuun osallistuivat päivittäin lähes kaikki vastanneet, mutta vain 12,5 % tytöistä ja 32 % pojista söi kouluaterian lautasmallin mukaisesti. Useimmiten pois jätettiin maito tai piimä, leipä sekä salaatti. Koulussa välipaloja syötiin vain harvoin. Suosituimmat välipalat olivat leipä, hedelmät tai vihannekset sekä mehu. Lähes kaikki (90, 2 %) vastasivat syövänsä lämpimän aterian kotona. Tuloksista käy ilmi eroja poikien ja tyttöjen tottumuksissa; tytöt käyttävät poikia vähemmän maitotaloustuotteita, mutta syövät selvästi enemmän hedelmiä, marjoja tai vihanneksia. Nuorten valintoihin vaikuttavat voimakkaimmin tunteet ja tarpeet sekä ruokaan liittyvät seikat kuten terveellisyys, maku ja ulkonäkö. Muina valintoihin vaikuttavina tekijöinä pidettiin ympäristöä, aikaa ja rahaa.

Tulosten perusteella terveydenhoitajan ja koulun terveyskasvatuksen suurimpina haasteina näyttäisi olevan saada nuoret ymmärtämään aamupalan ja kouluaterian kaikkien osien merkitys. Lisäksi maidon ja kasvisten vähäinen kulutus nuorten keskuudessa on edelleen ongelma. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa esimerkiksi maidon ja kasvisten vähäistä kulutusta selittävän, laadullisen opinnäytteen.

Opinnäytetyön tulokset kertovat vain yhden koulun tilanteesta, eikä niitä voi yleistää muiden lappeenrantalaisten koulujen tilanteeseen. Se antaa kuitenkin kuvaa kyseisen koulun seitsemäsluokkalaisten tottumuksista. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää nuorten terveyden edistämisessä esimerkiksi terveystiedon tunneilla ja kouluterveydenhuollossa.

The aim of this thesis was to examine how seventh graders eat during week-days. The purpose was also to find out what factors affect their nutritional choices.

This thesis is methodologically quantitative and qualitative. The questionnaire was completed by 41 seventh graders from one secondary school in Lappee-nranta. The data were collected by a nutritional survey in the autumn of 2010. The questionnaire contained mostly structured and semi-structured questions, which were analyzed with IBM SPSS Statistics 19.0 - software. The open-ended question was analyzed using qualitative methods.

The results showed that slightly more than half of the students ate breakfast every weekday. About a fifth of the respondents’ breakfast was substantively sufficient. Almost all of the respondents attended school lunches daily, but only 12.5 % of girls and 32 % of boys ate the school lunch with all its components. The milk or sour milk, the bread and the salad were left out in most cases. Snacks were eaten only rarely at school. The most popular snacks among the adolescents were bread, fruits or vegetables, and juice. Nearly all (90, 2%) of the youth answered that they eat dinner at home. The results show differences between boys' and girls' habits. Girls use significantly less dairy products than boys. On the other hand girls eat more fruits, berries or vegetables. The adolescents’ choice is mostly affected by feelings and needs. Also, food related issues such as healthiness, taste and appearance were important. Other factors that affected the choices were environment, time and money.

According to the results major challenge for the school nurse and general health education seems to be related to healthy nutrition: highlighting the importance of all the meals’ components is critical. Moreover, increasing the popularity of milk and vegetables among young people remains a problem, and for those working in the field should be developed more procedures to achieve these goals.

The results of this thesis are describing only one school’s situation and cannot be extrapolated to other schools in Lappeenranta. This thesis might, however, be utilized in promoting adolescents’ health i.e. in classes and school health services.