Omin eväin maailmalle : lastenkodista itsenäiseen elämään
Halonen, Paula; Oinonen, Sanna (2011)
Halonen, Paula
Oinonen, Sanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082912746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082912746
Tiivistelmä
Kehittämishankkeemme tarkoituksena oli kartoittaa tutkimuksemme lastenkodin itsenäistyvälle nuorelle tarjoama tuki, sekä selkiyttää ja yhtenäistää itsenäistyvän nuoren kanssa tehtävää työtä. Kehittämishankkeemme koostui vuosina 2000–2009 lastenkodista pois muuttaneille nuorille tehdystä kyselyistä, sekä lastenkodin henkilökuntaa osallistavasta työpajatoiminnasta. Kysely toteutettiin kyselylomakkeella. Tutkimuksemme kehittämishanke toteutettiin hyödyntäen toimintatutkimus-menetelmän periaatetta.
Kyselylomakkeiden tuloksista nostimme esiin työmme kannalta keskeisimmät nuorten kokemukset itsenäistymisvaiheen haasteista, jotka kerroimme lukumäärinä. Kyselylomakkeilla saaduista vastauksista selkeimmin esiin nousi nuoren kokema yksinäisyyden tunne. Vastaajat toivoivat tukea eniten asumiseen, asiointiin sekä taloudellisuuteen. Taloudellisuudella tutkimuksessamme tarkoitetaan kykyä hoitaa raha-asioita. Vastaajat toivat esiin, että omaohjaaja on ensisijaisesti elämänohjeiden antaja. Omaohjaajan koettiin olevan myös aikuisen malli / tukija sekä kuuntelija. Suurin osa vastaajista koki tärkeimmäksi elämässä eteenpäin auttajaksi avo- tai aviopuolison tai seurustelukumppanin, kun taas omaohjaajalla koettiin olevan vähäinen merkitys elämässä eteenpäin auttajana.
Henkilökunnalle pidettiin kolme työpajaa, joissa keräsimme hiljaista tietoa, konkreettisia toimintatapoja sekä kokemuksia alustavan toimintatavan käyttöönotosta. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan työntekijän oman henkilökohtaisen kokemuksellisen tiedon jakamista muille. Itsenäistyneille nuorille lähetetyillä kyselylomakkeilla haimme tietoa, miten kohderyhmämme on kokenut itsenäistymisensä lastenkodilta saadulla tuella.
Työpajoissa nousi esiin nuoruuden tukemiseen liittyviksi tärkeiksi asioiksi koko tukiverkoston kartoittaminen ja sen ylläpitäminen. Työryhmä koki tärkeäksi, että elämänhallintataitojen opetteleminen aloitetaan ajoissa. Vertaistuen vaikutus nuoreen nähtiin vahvana. Suunnitelmallisuus ja nuoren osallistaminen omien asioidensa hoitoon nousi ensisijaiseksi työvälineeksi. Työryhmä näki tärkeäksi, että heille mahdollistetaan koulutusta, joka tukee erilaisten työvälineiden ja menetelmien hallintaa.
Tutkimuksellisen kehittämishankkeemme tavoitteet toteutuivat ja työmme koettiin merkitykselliseksi. Tehdyn työn pohjalta oli selkeästi nähtävissä itsenäistyvän nuoren tuen tarve. Tutkimuksemme lastenkodissa keskitytään jatkossa enemmän siihen, että itsenäistyvän nuoren tuen tarve tulee huomioiduksi yhdessä luotuja työvälineitä hyväksi käyttäen.
Kyselylomakkeiden tuloksista nostimme esiin työmme kannalta keskeisimmät nuorten kokemukset itsenäistymisvaiheen haasteista, jotka kerroimme lukumäärinä. Kyselylomakkeilla saaduista vastauksista selkeimmin esiin nousi nuoren kokema yksinäisyyden tunne. Vastaajat toivoivat tukea eniten asumiseen, asiointiin sekä taloudellisuuteen. Taloudellisuudella tutkimuksessamme tarkoitetaan kykyä hoitaa raha-asioita. Vastaajat toivat esiin, että omaohjaaja on ensisijaisesti elämänohjeiden antaja. Omaohjaajan koettiin olevan myös aikuisen malli / tukija sekä kuuntelija. Suurin osa vastaajista koki tärkeimmäksi elämässä eteenpäin auttajaksi avo- tai aviopuolison tai seurustelukumppanin, kun taas omaohjaajalla koettiin olevan vähäinen merkitys elämässä eteenpäin auttajana.
Henkilökunnalle pidettiin kolme työpajaa, joissa keräsimme hiljaista tietoa, konkreettisia toimintatapoja sekä kokemuksia alustavan toimintatavan käyttöönotosta. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan työntekijän oman henkilökohtaisen kokemuksellisen tiedon jakamista muille. Itsenäistyneille nuorille lähetetyillä kyselylomakkeilla haimme tietoa, miten kohderyhmämme on kokenut itsenäistymisensä lastenkodilta saadulla tuella.
Työpajoissa nousi esiin nuoruuden tukemiseen liittyviksi tärkeiksi asioiksi koko tukiverkoston kartoittaminen ja sen ylläpitäminen. Työryhmä koki tärkeäksi, että elämänhallintataitojen opetteleminen aloitetaan ajoissa. Vertaistuen vaikutus nuoreen nähtiin vahvana. Suunnitelmallisuus ja nuoren osallistaminen omien asioidensa hoitoon nousi ensisijaiseksi työvälineeksi. Työryhmä näki tärkeäksi, että heille mahdollistetaan koulutusta, joka tukee erilaisten työvälineiden ja menetelmien hallintaa.
Tutkimuksellisen kehittämishankkeemme tavoitteet toteutuivat ja työmme koettiin merkitykselliseksi. Tehdyn työn pohjalta oli selkeästi nähtävissä itsenäistyvän nuoren tuen tarve. Tutkimuksemme lastenkodissa keskitytään jatkossa enemmän siihen, että itsenäistyvän nuoren tuen tarve tulee huomioiduksi yhdessä luotuja työvälineitä hyväksi käyttäen.