Työikäisten kuntoutus Suomessa vuonna 2030
Mäkelä, Satu (2020)
Mäkelä, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252717
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kuntoutusalalla toimivien ja vaikuttavien tahojen tulevaisuustietoisuutta ja lisätä eri toimijoiden välistä dialogia. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälainen työikäisten kuntoutuksen tulevaisuus on Suomessa vuonna 2030. Tulevaisuuden näkemyksiä kartoitettiin siitä, mitkä tahot rahoittavat työikäisten kuntoutusta, missä ja miten kuntoutusta toteutetaan ja mikä on kannattavaa liiketoimintaa vuonna 2030. Lisäksi kartoitettiin sitä, mitkä ovat kuntoutujien omat toiveet työikäisten kuntoutukselle, minkälaisia ovat mahdolliset tulevaisuuskuvat työikäisten kuntoutuksesta kuntoutuspalveluntuottajan näkökulmasta ja minkälaisia askelmerkit ovat kohti toivottua tulevaisuutta vuonna 2030.
Tietoperustassa tarkasteltiin työikäisten kuntoutusta, työn, terveyden, hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn osaamistarpeita vuonna 2030, terveyden ja kuntoutuksen innovaatioita sekä tulevaisuuksien ennakointia kehittämistyössä.
Kehittämistyö muodostui Delfoi-tutkimuksesta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille, avoimesta ryhmähaastattelusta työikäisille kuntoutujille sekä kuntoutuspalveluiden tuottajalle järjestetyistä tulevaisuuspajoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin edellisten lisäksi tulevaisuustaulukkomenetelmää, PESTE-analyysiä, Business Model Canvas -taulukkoa sekä ydinpätevyyspuuta.
Opinnäyteyössä ennakoidaan, että työikäisten kuntoutusta tullaan järjestämään vuonna 2030 sekä julkisin, että yksityisin varoin ja työnantajien rooli kuntoutuksessa kasvaa. Työikäisten kuntoutus on tulevaisuudessakin monialaista ja tarjolla on erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja. Etäkuntoutus on vallitsevin tapa toteuttaa kuntoutusta yhdistettynä muuhun kuntoutukseen, kuntoutujan tarpeet huomioiden. Palveluntuottajat joutuvat muuttamaan liikeideaansa vuoteen 2030 mennessä. Kuntoutuspalveluntuottajien yhteistyö työterveyshuollon kanssa yleistyy, maahanmuuttajien kuntoutus- ja koulutustarve huomioidaan entistä paremmin potentiaalisena liikeideana ja ympärivuorokautinen hoiva- ja palveluasuminen kannattavana liiketoimintana kasvaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäisten kuntoutuksen tarve säilyy, rahoitusta tarvitaan monilta eri tahoilta ja osa-aikatyön entistä parempi mahdollistaminen yhteiskunnassa on oleellinen ja kestävä ratkaisu työikäisten osallistamisessa yhteiskuntaan. Hyväksyvä keskusteluilmapiiri työpaikoilla ja yhteiskunnassa on edellytys työikäisten pitämisessä työkunnossa entistä pidempään. Jatkossa voisi kehittää hyvinvoinnin yhteisöllistä tukemista työpaikoilla ja vapaa-ajan yhteisöissä, kuntoutusalan ammattilaisten sijoittamista yhteisöihin, etäkuntoutuksen eettisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä, kognitiivisen ergonomian ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä työpaikoilla, sekä lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kuntoutuksen ja osa-aikatyön tukemista enenevässä määrin verohelpotuksien kautta yksityisin varoin. Työn miellyttävyyttä tulisi kehittää hyvinvoinnin ja osatyökykyisten näkökulmasta. Palveluntuottajan jatkokehittämisaiheet liittyvät strategian ja toimenpiteiden innovatiiviseen suunnitteluun, sekä osaamisen päivittämiseen uusien liikeideoiden mukaisesti.
Asiasanat: Kuntoutus, PESTE-analyysi, Delfoi-tutkimus, tulevaisuusajattelu, tulevaisuuden tutkimus
Tietoperustassa tarkasteltiin työikäisten kuntoutusta, työn, terveyden, hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn osaamistarpeita vuonna 2030, terveyden ja kuntoutuksen innovaatioita sekä tulevaisuuksien ennakointia kehittämistyössä.
Kehittämistyö muodostui Delfoi-tutkimuksesta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille, avoimesta ryhmähaastattelusta työikäisille kuntoutujille sekä kuntoutuspalveluiden tuottajalle järjestetyistä tulevaisuuspajoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin edellisten lisäksi tulevaisuustaulukkomenetelmää, PESTE-analyysiä, Business Model Canvas -taulukkoa sekä ydinpätevyyspuuta.
Opinnäyteyössä ennakoidaan, että työikäisten kuntoutusta tullaan järjestämään vuonna 2030 sekä julkisin, että yksityisin varoin ja työnantajien rooli kuntoutuksessa kasvaa. Työikäisten kuntoutus on tulevaisuudessakin monialaista ja tarjolla on erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja. Etäkuntoutus on vallitsevin tapa toteuttaa kuntoutusta yhdistettynä muuhun kuntoutukseen, kuntoutujan tarpeet huomioiden. Palveluntuottajat joutuvat muuttamaan liikeideaansa vuoteen 2030 mennessä. Kuntoutuspalveluntuottajien yhteistyö työterveyshuollon kanssa yleistyy, maahanmuuttajien kuntoutus- ja koulutustarve huomioidaan entistä paremmin potentiaalisena liikeideana ja ympärivuorokautinen hoiva- ja palveluasuminen kannattavana liiketoimintana kasvaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäisten kuntoutuksen tarve säilyy, rahoitusta tarvitaan monilta eri tahoilta ja osa-aikatyön entistä parempi mahdollistaminen yhteiskunnassa on oleellinen ja kestävä ratkaisu työikäisten osallistamisessa yhteiskuntaan. Hyväksyvä keskusteluilmapiiri työpaikoilla ja yhteiskunnassa on edellytys työikäisten pitämisessä työkunnossa entistä pidempään. Jatkossa voisi kehittää hyvinvoinnin yhteisöllistä tukemista työpaikoilla ja vapaa-ajan yhteisöissä, kuntoutusalan ammattilaisten sijoittamista yhteisöihin, etäkuntoutuksen eettisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä, kognitiivisen ergonomian ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä työpaikoilla, sekä lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kuntoutuksen ja osa-aikatyön tukemista enenevässä määrin verohelpotuksien kautta yksityisin varoin. Työn miellyttävyyttä tulisi kehittää hyvinvoinnin ja osatyökykyisten näkökulmasta. Palveluntuottajan jatkokehittämisaiheet liittyvät strategian ja toimenpiteiden innovatiiviseen suunnitteluun, sekä osaamisen päivittämiseen uusien liikeideoiden mukaisesti.
Asiasanat: Kuntoutus, PESTE-analyysi, Delfoi-tutkimus, tulevaisuusajattelu, tulevaisuuden tutkimus