Nobina Oy:n toimihenkilöiden työtyytyväisyys- ja -motivaatiotutkimus
Kärkäs, Sanna (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043016
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Nobina Oy:n toimihenkilöiden työtyytyväisyyttä ja –motivaatiota. Tutkimus koostuu teoriaosasta ja empiirisestä osasta. Teoriaosassa kuvataan tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet, työtyytyväisyys, työmotivaatio ja johtaminen sekä esitellään teoreettisena viitekehyksenä toimivat motivaatio- ja johtamisteoriat.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tiedon keruuna käytettiin kaikille toimihenkilöille lähetettävää nettipohjaista kyselyä. Empiirisen osan tavoitteena oli saada selville toimihenkilöiden yleinen työtyytyväisyys ja motivaatiotaso sekä ne seikat, jotka parhaiten lisäävät tai heikentävät työtyytyväisyyttä ja –motivaatiota. Tulosten perusteella laadittiin kuvaus toimenpiteistä, joilla on mahdollista parantaa työtyytyväisyyttä ja –motivaatiota.
Tutkimustulokset osoittivat työtyytyväisyyden ja -motivaation olevan hyvällä tasolla. Tutkimus osoitti myös voimakkaimmin työtyytyväisyyteen ja -motivaatioon vaikuttavat tekijät sekä keskeiset kehittämiskohteet. Tutkimuksen vastausprosentin perusteella tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tulosten pohjalta kohdeyritykselle on laadittu raportti keskeisimmistä havainnoista sekä kehitysehdotuksista.
Kyselyaineiston analysoimiseksi käytettiin tilastomatemaattisia menetelmiä: suorat jakautumat, keskeisten muuttujien ristiintaulukoinnit, muuttujien faktorianalyysi ja regressioanalyysi. Tärkeimmät tutkimushavainnot raportoidaan yksityiskohtaisesti. Tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti, validiteetti) ja tutkimuksen mahdollisia puutteita on arvioitu erikseen.
Lopuksi esitetään näkemys siitä, miten tutkimuksessa on onnistuttu soveltamaan teoreettista viitekehystä. Lisäksi tuodaan esiin niitä seikkoja, joiden lisätutkimuksella on mahdollista täydentää ja tarkentaa saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tiedon keruuna käytettiin kaikille toimihenkilöille lähetettävää nettipohjaista kyselyä. Empiirisen osan tavoitteena oli saada selville toimihenkilöiden yleinen työtyytyväisyys ja motivaatiotaso sekä ne seikat, jotka parhaiten lisäävät tai heikentävät työtyytyväisyyttä ja –motivaatiota. Tulosten perusteella laadittiin kuvaus toimenpiteistä, joilla on mahdollista parantaa työtyytyväisyyttä ja –motivaatiota.
Tutkimustulokset osoittivat työtyytyväisyyden ja -motivaation olevan hyvällä tasolla. Tutkimus osoitti myös voimakkaimmin työtyytyväisyyteen ja -motivaatioon vaikuttavat tekijät sekä keskeiset kehittämiskohteet. Tutkimuksen vastausprosentin perusteella tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tulosten pohjalta kohdeyritykselle on laadittu raportti keskeisimmistä havainnoista sekä kehitysehdotuksista.
Kyselyaineiston analysoimiseksi käytettiin tilastomatemaattisia menetelmiä: suorat jakautumat, keskeisten muuttujien ristiintaulukoinnit, muuttujien faktorianalyysi ja regressioanalyysi. Tärkeimmät tutkimushavainnot raportoidaan yksityiskohtaisesti. Tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti, validiteetti) ja tutkimuksen mahdollisia puutteita on arvioitu erikseen.
Lopuksi esitetään näkemys siitä, miten tutkimuksessa on onnistuttu soveltamaan teoreettista viitekehystä. Lisäksi tuodaan esiin niitä seikkoja, joiden lisätutkimuksella on mahdollista täydentää ja tarkentaa saatuja tutkimustuloksia.