Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien käyttö
Berg-Heikkilä Tea & Parkkinen, Jenni (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003053047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003053047
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö koskee Lohjan kaupungin ikääntyneiden palveluiden omaishoitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein omaishoitajat käyttivät lakisääteisiä vapaapäiviä. Tavoitteena oli, että omaishoidon vapaakäytäntöjä pystyttäisiin kehittämään ja selvittää omaishoitajien virkistysvapaiden yhteyttä heidän jaksamiseensa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin kanssa.
Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastattelu tehtiin avoimilla kysymyksillä, jotka pohjautuivat teemahaastattelurunkoon. Omaishoitajat pääsivät haastattelun pohjalta kertomaan omia ehdotuksia siihen, miten omaishoidon palveluita pystyttäisiin jatkossa parantamaan ja kehittämään tarpeita vastaaviksi.
Haastattelut tehtiin elokuun 2019 aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi omaishoitajaa. Haastatteluista kolme tehtiin kasvotusten ja kaksi puhelimitse.
Opinnäytetyön tuloksissa pyrittiin myös löytämään mahdollisia yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä lakisääteisten vapaapäivien käytössä: miksi omaishoitajat pitävät vapaapäiviä tai miksi vapaapäiviä ei pidetä? Vapaapäivien käyttämättömyyden syiksi muodostui kaksi alkuperää. Osa syistä johtui hoidettavasta, osa omaishoitajasta. Osassa syy oli omaishoitojärjestelmä ja sen rajoitukset. Syyt oli esitetty vahvistavien ja heikentävien tekijöiden kautta. Omaishoitajat toivoivat, että palveluihin tehtäisiin muutoksia, jotka jatkossa tukisivat lakisääteisten vapaapäivien käyttöä. Näitä olisi kotiin tuotavien palvelujen monipuolistaminen ja yksilöllisempien intervallijaksojen järjestäminen.
Opinnäytetyön yksi keskeinen tulos oli, että asiakkaat eivät tienneet miten vapaapäiviä käytetään. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla, että minkä verran omaishoitaja pystyy omaksumaan tietoa, kun omaishoidon koordinaattori tulee ensimmäiselle käynnille.
Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastattelu tehtiin avoimilla kysymyksillä, jotka pohjautuivat teemahaastattelurunkoon. Omaishoitajat pääsivät haastattelun pohjalta kertomaan omia ehdotuksia siihen, miten omaishoidon palveluita pystyttäisiin jatkossa parantamaan ja kehittämään tarpeita vastaaviksi.
Haastattelut tehtiin elokuun 2019 aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi omaishoitajaa. Haastatteluista kolme tehtiin kasvotusten ja kaksi puhelimitse.
Opinnäytetyön tuloksissa pyrittiin myös löytämään mahdollisia yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä lakisääteisten vapaapäivien käytössä: miksi omaishoitajat pitävät vapaapäiviä tai miksi vapaapäiviä ei pidetä? Vapaapäivien käyttämättömyyden syiksi muodostui kaksi alkuperää. Osa syistä johtui hoidettavasta, osa omaishoitajasta. Osassa syy oli omaishoitojärjestelmä ja sen rajoitukset. Syyt oli esitetty vahvistavien ja heikentävien tekijöiden kautta. Omaishoitajat toivoivat, että palveluihin tehtäisiin muutoksia, jotka jatkossa tukisivat lakisääteisten vapaapäivien käyttöä. Näitä olisi kotiin tuotavien palvelujen monipuolistaminen ja yksilöllisempien intervallijaksojen järjestäminen.
Opinnäytetyön yksi keskeinen tulos oli, että asiakkaat eivät tienneet miten vapaapäiviä käytetään. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla, että minkä verran omaishoitaja pystyy omaksumaan tietoa, kun omaishoidon koordinaattori tulee ensimmäiselle käynnille.